Finnwatch tarkastelee tänään julkaistussa tutkimusartikkelissaan Suomen suurimpien sähkönsiirtoyhtiöiden verojärjestelyjä. Finnwatchin arvion mukaan Suomi on niiden vuoksi menettänyt viimeisen viiden vuoden aikana noin 90 miljoonaa euroa verotuloja.
– Molempien yhtiöiden verojärjestelyt ovat perustuneet osakaslainoihin ja Suomen heikon verolainsäädännön hyödyntämiseen, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Sekä Carunassa että Eleniassa operatiivisten yhtiöiden toiminnasta syntyneitä voittoja on siirretty konsernien omistajille korkokulujen muodossa. Kummassakin yrityksessä omistajille maksettujen korkokulujen määrä on yltänyt vuositasolla kymmeniin miljooniin euroihin.
– Järjestelyjen avulla yhtiöt välttävät Finnwatchin arvion mukaan miljoonien eurojen yhteisöverot joka vuosi, Hietanen toteaa.
Caruna hyödyntää verojärjestelyssään edelleen niin sanottua tasevapautusta, jonka avulla se saa vähentää kaikki yhtiön osakkaille maksetut korkokulut verotuksessaan. Vuoden 2019 lopussa Caruna-konsernin suomalaisen emoyhtiön taseessa oli korkeakorkoisia osakaslainoja 774 miljoonaa euroa, ja niihin liittyvät korkokulut ylsivät kyseisenä vuonna 75 miljoonaan euroon. Osakaslainoille maksettiin korkeaa 8,5 prosentin korkoa.
Eleniassa verotehokkaita osakaslainoja on kanavoitu suomalaiseen emoyhtiöön Luxemburgin ja Alankomaiden kautta. Osakkailta nostetuille lainoille on maksettu korkeaa 12 prosentin korkoa.
Kuluvana vuonna Elenia on lisäksi toteuttanut mittavia yritysjärjestelyjä, joilla tavoitellaan korkokulujen laajempaa verovähennyskelpoisuutta tulevaisuudessa. Finnwatch arvioi myös Elenian tähtäävän järjestelyillään tasevapautuksen hyödyntämiseen. Elenia on itse arvioinut järjestelyjen kasvattavan sen kassavirtaa 100 miljoonalla eurolla seuraavan 10 vuoden aikana.
– Tämä tarkoittaa käytännössä, että konserni olettaa välttävänsä järjestelyllä 100 miljoonan euron verran veroja tulevien 10 vuoden aikana. Suomen hallituksella on mahdollisuus puuttua tähän korkovähennysrajoituksia korjaamalla, Hietanen muistuttaa.
Korkovähennysrajoitukset ovat keskeisin työkalu koroilla tehtävän verovälttelyn torjunnassa. Suomen korkovähennysrajoituksia korjattiin vuonna 2018 EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, mutta elinkeinoelämän voimakkaan lobbauksen vuoksi muun muassa useiden asiantuntijoiden ongelmallisena pitämä tasevapautussääntö jäi lakiin. Ongelma nostettiin jälleen esiin valtioneuvoston keväällä tilaamassa Vihriälän raportin veromuistiossa.
– Finnwatchin kesällä julkaisemassa kyselyssä kaikki kyselyyn vastanneet eduskuntapuolueet Kokoomusta lukuunottamatta kannattivat korkovähennysrajoitusten kiristämistä. Keskusta ja RKP olivat ainoat, joiden kantaa asiaan ei saatu. Finnwatch kannustaa hallitusta korjaamaan ripeästi korkovähennysrajoitusten puutteet.