Kuntien luottamushenkilöiden osaaminen hankintojen toteuttamiseen ja sopimusten laatimiseen on entistä tärkeämpää, sillä etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankintoihin käytetään yhä enemmän rahaa. – Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu tarkoittaa kuntapäättäjille laajaa vastuuta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisesta, palveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta ja laadusta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen toteaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen mielenterveyspäivillä Kuopiossa 30.10.2012
Valtuutetun osaaminen palveluiden järjestämisessä korostuu
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu tarkoittaa kuntapäättäjille laajaa vastuuta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisesta, palveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta ja laadusta. Järjestämisvastuussa oleva kunta päättää, miten ihmisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan, tehdäänkö itse kunnan omana toimintana ja omalla henkilöstöllä vai ostetaanko ulkopuolelta. Tämä arviointi pitää tehdä huolella ennen kuin tehdään päätökset mahdollisesta hankinnasta ulkopuolelta, korosti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen mielenterveyspäivillä Kuopiossa 30. lokakuuta.
Kuntien luottamushenkilöiden osaaminen hankintojen toteuttamiseen ja sopimusten laatimiseen on myös entistä tärkeämpää, sillä etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankintoihin käytetään yhä enemmän rahaa. Tällä hetkellä kunnat ja kuntayhtymät ostavat palveluja noin kahdeksalla miljardilla eurolla vuodessa. Vuosikymmen sitten luku oli reilut kolme miljardia.
– Kuntien luottamushenkilöt ovat yhä useammin palvelujen ostajia. Kuntien osaaminen hankinnoissa on jatkuvasti kehittynyt, mutta myös erilaiset kuntiin kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet.
Valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa tehdään päätökset siitä, miten palvelut järjestetään. Kuntien henkilöstöltä puolestaan edellytetään yhä enemmän sopimusosaamista.
– Sopimukseen tiivistyy kunnan ja palveluntarjoajan yhteinen tahtotila ja se ohjaa palveluntuottajan toimintaa. Sopimus voi sisältää palvelun laatuun tai kehittämiseen liittyviä kannustimia ja sanktioita. Näillä keinoilla voidaan motivoida palvelun tarjoajaa toimimaan kunnan ja kuntalaisten tavoitteiden mukaisesti.
Haatainen huomautti, että kunta vastaa viime kädessä myös ostopalveluista kuntalaiselle.
– Luottamushenkilöiden on syytä olla mukana linjaamassa, mitä palvelulta halutaan. Palvelun laadulla on yhteys myös palvelun hintaan, joten valmistelun pohjaksi on syytä linjata haluttu laatutaso.
– Palveluiden on oltava laadukkaita tuotantotavasta riippumatta. Hankintojen tulisi tukea paikallista tai seudullista elinkeinopolitiikkaa ja kansallisia tavoitteita, ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tukea innovatiivisuutta, hankintasäädösten antamien mahdollisuuksien puitteissa.
Kuntaliitto kouluttaa sekä luottamushenkilöitä että työntekijöitä julkisista hankinnoista. Kuntaliiton yhteydessä toimii myös julkisten hankintojen neuvontayksikkö, joka neuvoo kuntia hankintalain soveltamisessa. Yksikkö ylläpitää sivustoa www.hankinnat.fi.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen edunvalvonta-, palvelu- ja kehittämisjärjestö. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt.