Kuvaoikeudet: Puolustusvoimat
Suomen ilmatilan jatkuva valvonta ja vartiointi on ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Puolustushaaran muu toiminta suunnitellaan ja toteutetaan päätehtävän ehdoilla. Harjoitustoiminta, työajat ja ylityökertymät eivät vaikuta päivystystoiminnan perusteisiin ja valmiuteen.
Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa ympäri vuorokauden. Valvonnan pääkalustona ovat ympäri maata sijoitetut kauko- ja keskivalvontatutkat, joiden havaintoja täydennetään tarvittaessa lähivalvontatutkien ja muiden sensorien avulla. Ilmavalvonnan päämääränä on Suomen lähialueilla tapahtuva lentotoiminnan seuranta ensisijaisesti Suomen rajoilla aluerikkomusten ja alueloukkausten ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi.
Luvattomasti Suomen ilmatilaa lähestyvän ilma-aluksen kulkuun puututaan tilanteen mukaan ennakoiden varoittamalla ilma-alusta luvattomasta maahantulosta. Toiminta tapahtuu ilmavoimien ja lennonvarmistuselimen yhteistyönä. Suomen ilmatilassa lentäville ilma-aluksille hankitaan tunnistustiedot johtokeskuksessa.
Mikäli ilmatilassa lentävää tai sitä lähestyvää maalia ei tunnisteta siviili-ilmailun lennonvarmistuselimiltä saatuja lentosuunnitelma- ja muita tietoja vertaamalla, lähettää johtokeskus tarvittaessa tunnistuskoneen ilmaan.
– Nopeus, jolla päivystyskone saadaan ilmaan riippuu päivystyskoneiden ja henkilöstön valmiudesta, toteaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Sampo Eskelinen. Ajallisesti se vie muutamista minuuteista ylöspäin.
Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä on jatkuvassa valmiudessa. Valmiusaste puolestaan perustuu vallitsevaan tilanteeseen.
– Kaikki muu lentotoiminta, harjoitukset mukaan luettuna tapahtuu päätehtävän sekä tilannekuvaan perustuvan valmiusasteen ehdoilla, täsmentää Eskelinen. Tämä pätee myös viime viikolla tapahtuneeseen operatiiviseen toimintaan.
Päivystyskoneet ovat aseistettuja
Suomen ilmatilassa, mikäli koneella ei ole maahantulolupaa, kone tunnistetaan, valokuvataan ja käännytetään takaisin pois Suomen ilmatilasta tai pakotetaan laskeutumaan.
– Päivystyskoneet ovat aina aseistettuja ja ohjaajalla on kamera, jolla tunnistettava ilma-alus voidaan dokumentoida, kertoo eversti Eskelinen. Koko tunnistuslennon ajan tunnistuskoneen toimintaa valvoo ja ohjaa ilmapuolustuksen johtopaikassa työskentelevä taistelunjohtaja.
Käännytys tapahtuu huomauttamalla radiolla sekä antamalla päivystyskoneella kansainvälisesti tunnettuja käännätysmerkkejä. Mikäli kone ei tottele huomautuksia, ilmatilaa loukanneelle ilma-alukselle annetaan varoitus, jossa ilmoitetaan mahdollisista voimakeinojen käytöstä.
– Ilmavoimien suorittamilla tunnistuslennoilla tilanteet on kyetty hoitamaan maltillisesti, toteaa Eskelinen. Aseilla ja voimankäytöllä uhkaamiseen ei ole ollut tarvetta. Välittömään sotilaallisen voiman käytön tarpeeseen alueloukkauksen estämiseksi ja torjumiseksi – alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi – liittyvät aina poikkeukselliset olosuhteet.
Äänivallin ylitykset eivät ole tavattomia
Äänivallin ylityksiä tapahtuu harjoitustoiminnassa säännöllisesti, mutta tällöin lentotoiminta on suunnattu merialueelle ja maa-alueella harvaanasutuille alueille. Harjoituslentotoiminnassa äänivallin ylitykset tapahtuvat mantereen päällä pääsääntöisesti yli 10 km lentokorkeuden yläpuolella.
– Alueellisen koskemattomuuden ja valvonnan turvaamisen liittyvissä tilanteissa voidaan äänivalli ylittää tehtävän vaatimissa olosuhteissa, Eskelinen kertoo. Tällaisia tilanteita tulee muutamia kertoja vuodessa.