Kuva: Järvi-Suomen Energia
Kesä-heinäkuun vaihteessa Suomen yli pyyhkäisi Päivö-myrsky, joka aiheutti mittavia sähkönjakelun häiriöitä etenkin itäisessä Suomessa. Myrskyn pahimmassa vaiheessa Järvi-Suomen Energian alueella ilman sähköä oli noin 18 000 taloutta. Myrskyn kokonaiskustannukset olivat 766 000 euroa.
Myrskyn kokonaiskustannuksista korjauskustannusten osuus oli 427 000 euroa. Asiakkaille maksettiin korvauksia pitkästä sähkönjakelun keskeytymisestä 339 000 euroa.
Asiakkaalla on sähkömarkkinalain mukaisesti oikeus korvaukseen, kun hän on ollut yhtäjaksoisesti ilman sähköjä vähintään 12 tuntia. Korvaus hyvitetään automaattisesti sähkölaskulla, eikä se edellytä asiakkaalta toimia.
Myrskyn pahimmassa vaiheessa tiistai-iltana 30.6. sähköt katkesivat verkkoalueellamme noin 18 000 taloudelta. Sähköt saatiin palautettua tiistai-illan ja keskiviikkoyön aikana enemmistölle asiakkaista, ja keskiviikkona aamulla sähköttömänä oli?4 000 taloutta. Klo 14 mennessä sähköt puuttuivat enää noin 800 taloudesta. Valtaosa sähkövioista oli lähtöisin myrskyn linjoille kaatamista puista, ja paikoitellen pylväitä meni jopa kokonaan poikki.
Torstaina 2.7. vielä 50 asiakasta oli vailla sähköä Savonranta-Kerimäki- alueella saarissa, joihin pääsy hidasti korjaustöitä. Järvi-Suomen Energian verkkoalueella on peräti 855 sähköistettyä saarta, joihin ei mene siltaa, lossia tai muutakaan yhteyttä.
Toimitusvarmuusinvestoinnit purevat
Päivö-myrsky aiheutti huomattavasti vähemmän sähkökatkoja kuin odotettua. Osaltaan vähäiseen vikamäärään vaikuttivat toimitusvarmuuden investoinnit. Myös korjaustyöt onnistuivat ja sähköt saatiin palautettua suurimmalle osalle asiakkaista muutamissa tunneissa.
“Toimitusvarmuusinvestointien johdosta taajamien sähkönjakelu toimi Päivö-myrskyn aikana häiriöttä. Lisäksi uuden valvontayhtiö Enervan sekä viankorjauksen hoitaneen Elveran tiiviin yhteistyön ansiosta häiriöt saatiin korjattua nopeasti ja ammattitaidolla”, summaa Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen.
Haastetta Järvi-Suomen Energian viankorjaukseen aiheuttavat edelleen metsien siimeksessä kulkevat linjat, jotka sotien jälkeisessä materiaalipulassa vedettiin suorinta mahdollista reittiä. Näitä linjoja kehitetään leventämällä johtokatuja tai siirtämällä linjat teiden varsille. Lisäksi vuosittain johtokadut raivataan säännöllisesti helikopterilla tai metsurin toimesta.