Korkein oikeus (KKO) on Helsingin hovioikeuden tavoin katsonut Rannikkolaivaston komentajana ja sittemmin Merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen lippueamiraalin syyllistyneen neljään tuottamukselliseen palvelusrikokseen, mutta jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta.
Hovioikeus oli aiemmin tuominnut lippueamiraalin asiassa sakkorangaistukseen. KKO:ssa lippueamiraali vaati ensisijaisesti syytteiden hylkäämistä ja toissijaisesti jättämistään rangaistukseen tuomitsematta.
KKO katsoi, että lippueamiraali oli hallintolain esteellisyyssäännösten vastaisesti huolimattomuuttaan rikkonut palvelukseen kuuluvan velvollisuuden
– osallistumalla Rannikkolaivaston komentajana esteellisenä poikaansa koskevan asian käsittelyyn hyväksymällä poikansa henkilökohtaisen palkanosaprosentin korotuksen,
– osallistumalla Merivoimien esikunnan esikuntapäällikkönä esteellisenä puolisonsa sisaren puolisoa koskevan asian käsittelyyn vahvistamalla, että tätä esitetään Merivoimien esikunnassa osastopäällikön tehtävään,
– osallistumalla Merivoimien esikunnan esikuntapäällikkönä puolisonsa sisaren puolisoa koskevan asian käsittelyyn esittelemällä Merivoimien komentajalle Merivoimien esikunnan kunniamerkkiesityksiä koskevan etusijajärjestyksen, jossa puolison sisaren puoliso oli ollut kunniamerkin saajista ensimmäisenä ja allekirjoittamalla tätä koskevan kunniamerkkiehdotuksen sekä
– osallistumalla Merivoimien esikunnan esikuntapäällikkönä esteellisenä puolisonsa sisaren puolisoa koskevan asian käsittelyyn käymällä tämän kanssa kehityskeskustelun ja tekemällä tämän palkanosan vahvistamista koskeneen suoritusarvioinnin.
KKO katsoi, että teoista tavanomaisesti tuomittavaa vähäistä sakkorangaistusta voitiin pitää virantoimituksesta pidättämisen pitkän keston ja työuraan kohdistuneiden kielteisten vaikutusten vuoksi lain mukaan tarkoituksettomana, minkä vuoksi hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.