Korkeimman oikeuden (KKO) mukaan toimittajalle esitutkinnassa esitetyt kysymykset eivät koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja. Toimittajalla ei siten ollut oikeutta kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin.
Poliisi tutki epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista, joka liittyi Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 julkaistuun artikkeliin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Esitutkinnassa todistajana kuultu toimittaja kieltäytyi vastaamasta tiettyihin hänelle esitettyihin kysymyksiin vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen.
Helsingin käräjäoikeus velvoitti tutkinnanjohtajan hakemuksesta toimittajan vastaamaan kysymyksiin. Yhden kysymyksen osalta käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että toimittaja voisi kysymykseen vastaamalla saattaa itsensä syytteen vaaraan, minkä vuoksi toimittajalla oli oikeus olla vastaamatta kysymykseen.
Valituksessaan KKO:lle toimittaja katsoi, että hänelle esitetyt kysymykset koskivat lähdesuojan ja anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja.
Korkeimman oikeuden mukaan anonyymin ilmaisun oikeus ei soveltunut tapaukseen. Kysymyksiin vastaaminen ei myöskään voisi johtaa tutkinnan kohteena olevien artikkelien tietolähteen paljastumiseen. Kysymykset eivät siten koskeneet lähdesuojan piiriin kuuluvia seikkoja, eikä toimittajalla ollut oikeutta olla vastaamatta kysymyksiin. KKO palautti asian käräjäoikeuteen toimittajan kuulemista varten.