Kuntaliitto pitää tärkeänä että kuntien tehtäviä ja velvoitteita kevennetään. Maan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on kuntakentän näkökulmasta monia kannatettavia esityksiä, mutta laskentaperusteet ja todelliset kustannusvaikutukset ovat vielä monelta osin vielä avoinna ja edellyttävät lisäselvityksiä, arvioi Kuntaliitto hallituksen tänään julkistamaa päätöstä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Kustannussäästöjen realisoiminen vie aikaa.
Rakennepoliittisen ohjelman arvioidut vaikutukset ovat hieman pienemmät kuin hallituksen tähän asti päättämät valtionosuusleikkaukset.
Kuntaliitto on saanut monia kuntakentän kannalta keskeisiä tavoitteitaan läpi, muun muassa kuntatalouden kehys päätetään jatkossa koko hallituskaudeksi ja sitä tarkennetaan vuosittain ja siinä otetaan myös huomioon kuntien todelliset edellytykset rahoittaa kuntapalvelut. Uusia velvoitteita kunnille ei tule jatkossa ilman valtion 100 % rahoitusta. Kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa joustavoitetaan.
Kaikki hallituksen esittämät mitoitusten, määräaikojen, ikärajojen ja kelpoisuusehtojen väljennykset on tutkittava seurannaisvaikutuksineen. Liitto muistuttaa, että jokainen kunta harkitsee omalta kohdaltaan palvelujen tuottamista entistä tehokkaammin. Jotta tässä onnistuttaisiin, tarvitaan kuntien toimintaa ohjaavan normiston joustavoittamista myös käytännössä.
– Julkisen talouden kestävyysvaje on välttämätöntä kuroa umpeen. On löydettävä aitoja menojen vähentämisen kohteita ja saatava pysyvästi kuntien tehtävät ja niiden rahoitus tasapainoon, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
– Julkinen talous on kokonaisuus, jonka tasapaino edellyttää kustannustietoisuuden kasvattamista kaikilla tasoilla. Vastuu asukkaiden hyvinvoinnista kunnilla ja vaikutukset ihmisten arkeen on muistettava päätöksiä tehtäessä. Julkisille palveluille ja prosesseille on löydettävä hinta, joka on sekä palvelujen käyttäjien että rahoittajien tiedossa. Myös lainsäädännön valmistelussa taloudellisia vaikutuksia on arvioitava realistisesti, muistuttaa varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
– Kuntaliitto korostaa, että normien purkamisen kustannusvaikutusten arvioinnissa lähtökohtana tulee olla kuntasektorille aiheutuva pysyvä todellinen kustannusten nettovähennys eikä arvioita voi tehdä olettamuksien pohjalta. Kunnille aikaansaatavia säästöjä ei saa imuroida valtiolle, painottaa varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.