Vaaratiedote Turun Pansiontien varastopalon yhteydessä ei tavoittanut kaikkia lähiympäristön ihmisiä riittävän nopeasti ja kattavasti. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kansalaiskyselystä, jossa näkyy muutakin huolestuttavaa: Vastaajista vain pieni osa tiesi, mistä ilmanvaihto pysäytetään ja vielä pienempi osa pystyi sen pysäyttämään. Lisäksi osa koululaisista meni koulun jälkeen palopaikalle katsomaan ja hengittämään myrkyllisiä savukaasuja.

Kyselyn tulosten mukaan viranomaisten vaaratiedote ei tavoittanut kaikkia lähiympäristössä asuvia ja työskenteleviä riittävän nopeasti ja kattavasti. Vaikka vastaajista kolme neljäsosaa tiesi tulipalosta tunnin kuluessa sen syttymisestä, sai osa tiedon kuitenkin vasta 2–4 tunnin kuluttua.

– Osa vastaajista sai tiedon palosta vasta melko myöhään, mikä esimerkiksi kaasuvaaratilanteessa voisi olla kohtalokasta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojala sanoo.

Tavanomaisin tiedonvälityskanava alueella asuville ja työskenteleville oli internetin uutissivustot. Toinen merkittävä tietolähde oli toiselta henkilöltä, kuten perheenjäseneltä, saatu tieto. Lähes kymmenesosa kyselyyn vastanneista ilmoitti jääneensä ilman erillistä tietoa palosta, mutta osa heistä havaitsi palon itse.

Ilmanvaihto pitäisi pysäyttää, mutta entä jos kytkimen luokse ei pääse?

Savun tai muun myrkyllisen aineen leviämiseen lähiympäristön koteihin ja työpaikoille ei osata varautua tarpeeksi hyvin. Osa asukkaista ei ollut koskaan edes ajatellut joutuvansa tällaiseen tilanteeseen. Vastauksissa leimaa-antavaa olikin epätietoisuus siitä, miten tilanteessa olisi pitänyt toimia.

Noin puolet vastaajista (52 %) varmisti, että ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot olivat suljettuina, mutta vain pieni osa vastaajista tiesi, mistä ilmanvaihto pysäytetään ja vielä pienempi osa pystyi sen sulkemaan.

– Vastaajista vain kolmasosa tiesi, miten ilmanvaihto suljetaan, mutta puolet heistä ei saa tai pääse esimerkiksi lukituksen vuoksi sulkemaan sitä, Ojala sanoo.

Vastaavat suojautumisongelmat ovat toistuneet aiemmissa tapauksissa, esimerkiksi Tampereella tämän vuoden toukokuussa ja Äänekoskella ja Porissa 2017.

Miten suojataan lapset, kun aikuisetkin toimivat ajattelemattomasti?

Tämäkin Turun varastopalo osoittaa, miten tärkeää on kehittää sekä kansalaisten osaamista että heidän ohjaamistaan savu- ja kaasuvaaratilanteissa erityisesti kaupunkioloissa. Lasten turvallisuuden varmistaminen pitäisi myös olla tärkeyslistan kärjessä.

– Miten voidaan varmistaa, että vaara-alueen koulut saavat vaaratiedotteen ja voivat pitää lapset sisällä turvassa? Ei pienet tai isommatkaan lapset osaa välttämättä toimia oikein, vaikka asia olisi heille opetettukin – varsinkaan, jos on kiinnostavaa katsottavaa, kuten pelastuslaitoksen toiminta palopaikalla, kysyy Ojala ja toteaa vielä:

– Aikuisetkin toimivat ajattelemattomasti, kun menevät palopaikalle katsomaan ja hengittämään palokaasuja. Samalla he voivat häiritä pelastajien työtä.

SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala suositteleekin, että kansalaisille, taloyhtiöille ja kouluille laaditaan selkeät kiinteistökohtaiset toimintaohjeet ja tiedotussuunnitelma vastaavien tapausten varalta. Näin vältetään asukkaiden, koululaisten ja alueella työskentelevien tarpeeton vaarantuminen ja psyykkinen kuormittuminen.

Turun Pansiontien varastopaloa 21.10.2020 koskeva kyselyn raportti

https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2020/12/raportti_turunpalo.pdf

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi