Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ovat hajanaiset, mikä heikentää asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa, käy ilmi THL:n tänään julkaisemista arvioinneista.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ovat hajanaiset. Hajanaisuus vaikeuttaa palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen koordinointia sekä perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista. Palvelujärjestelmän hajanaisuus heikentää asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa.
Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Turun yliopistosairaalapiirin kolmella alueella.
Länsirannikon alueilla on kuitenkin vahva tahto vahvistaa sote-palveluita ja niiden toimintaa kokonaisuutena, mikä hillitsee kustannusten kasvua ajan myötä. Konkreettiset toimenpiteet ovat pisimmällä Vaasan alueella, jonne on muodostumassa Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä.
Turun yliopistosairaalapiirin alueen 58 kunnasta 46 kunnan tulos oli tilikaudella 2019 alijäämäinen. Suurimmat länsirannikon alueiden rakennusinvestoinnit ovat erikoissairaanhoitoon.
Länsirannikolla peruspalvelujen saatavuutta on vahvistettu pääasiassa perustason palveluita järjestävien kuntien ja kuntayhtymien omin toimin, ei niinkään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Peruspalveluissa on mm. lisätty sähköisiä asiointipalveluja ja erilaisia moniammatillisia tiimejä.
Palveluntuottajien väliset raja-aidat näyttävät haittaavan palvelujärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena. Ja palvelutuotannon johtaminen kokonaisuutena on vaikeaa, koska alueiden tietojärjestelmäympäristöt ovat kirjavat ja tiedonkulku ontuu, kun asiakas siirtyy palvelusta toiseen.
”Perus- ja erityistason palveluiden yhteen sovittaminen on monentyyppisiä palveluja tarvitsevan asiakkaan kannalta aivan olennainen kysymys”, painottaa THL:n arviointipäällikkö Hannele Ridanpää. ”Mikäli yhteen sovittamisessa on onnistuttu, voi asiakas saada tarvitsemansa avun nopeasti peruspalveluissa, eikä lähetettä ja jonottamista erikoissairaanhoitoon välttämättä tarvita.”
Jos ennaltaehkäisevät tai varhaisvaiheen palvelut eivät kykene vastaamaan kasvavaan kysyntään, lisää se Ridanpään mukaan korjaavien, usein kalliimpien erityispalvelujen tarvetta. ”Ja kun erikoissairaanhoito ylikuormittuu, joutuu se palauttamaan asiakkaansa joskus varsin nopeasti takaisin peruspalveluihin, joilta monesti puuttuu erityisosaaminen. Tällöin on vaarana, että asiakas joko putoaa palveluista kokonaan, tai jää ’seilaamaan’ eri palvelujen kierteeseen.”
Ikääntyneiden riittämättömät perustason terveyspalvelut näyttävät johtavan siihen, että erikoissairaanhoidon hoitojaksot vuodeosastoilla pitkittyvät, osittain epätarkoituksenmukaisesti.
Samoin työikäisten runsaat mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot tai nuorten aikuisten lisääntynyt psykiatrinen laitoshoito voivat kertoa riittämättömistä perustason mielenterveyspalveluista Vaasan alueella. Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisen tuen saatavuudessa oli vaihtelua palveluntuottajien välillä.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 2/3 asiakkaista joutui odottamaan terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyä maaliskuussa 2019 keskimäärin yli viikon.
Koronaepidemia on lisännyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuoropuhelua.
THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskitytään edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.
Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut TYKS-erityisvastuualueella. Varsinais-Suomi, Satakunta, Vaasan alue. Päätösten tueksi 5/2020, THL