Anneli Jussila Kuvaaja: Matti Ojanperä
Luonnonperintösäätiö hankki äskettäin itärajan tuntumasta Pohjois-Karjalasta Kurkkovaaralle ja sen rinteille sijoittuvan pientilan, josta tulee säätiön toistaiseksi itäisin suojelualue. Perikunnan edustaja Jukka Malinen otti säätiöön yhteyttä ja kaupasta päästiin sopimaan ilman välittäjiä. Alue nimetään läheisen kylän mukaan Öllöläksi. Se on säätiön kahdeksas suojelualue Pohjois-Karjalassa.
”ELY-keskus ei ole viime aikoina ostanut metsää Pohjois-Karjalasta suojeluun niin paljon kuin takavuosina, vaikka maakunnasta löytyisi yhä paljon arvokasta suojeltavaa. Siksi Luonnonperintösäätiö pitää erityisesti silmällä maakunnassa myyntiin tulevia metsätiloja”, kertoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila.
Öllölän vajaan kymmenen hehtaarin metsässä kasvaa vallitsevan vanhan kuusikon lisäksi järeää mäntyä, suuria haapoja ja harmaaleppiä, joita tapaa metsässä myös pökkelöinä. Kangasmaan varttuneen männikön ohella kivikkopaikoilla kohoilee suuria koivuja muistona kaskiajoista. Kuusikkoon on päässyt syntymään lumenmurtoja ja tuulenkaatoja maapuuksi.
Öllölän suojelualue Kuva: Mari Helkiö
Öllölän pohjoisosasta löytyy pieni ala vanhaa suopeltoa, jonka ympärillä on matala lapioaikakauden oja. Vesi on kirkasta ja ojassa on paljon lehväsammalta, mikä viittaa lähteisyyteen. Öllölässä on myös vanhoja laitumia, entisiä peltoja ja pieni ala avointa tuoretta niittyä, jossa kesällä kukkii kesämaitiainen, nurmikaunokki, peurankello ja nurmikihokki. Linnuista Öllölässä voi tavata muiden muassa pikkusiepon ja idänuunilinnun. Metsä sopii pesimäpaikaksi niin hiirihaukalle kuin mehiläishaukallekin, jonka läsnäoloon viittaisi kesällä löytynyt auki kaivettu ampiaisen maapesä.
Öllölän kaupan mukana säätiölle tuli myös joitakin vanhoja rakennuksia, kuten päärakennus, hirsisauna ja aitta. Tilan entinen asuja oli luonnonystävä, joka ei halunnut tehdä isoja hakkuita. Alueella on ollut voimassa metsästyskielto, joka nyt jatkuu Luonnonperintösäätiön hoivissa.
”Perikunta halusi kunnioittaa omistajan perintöä ja säilyttää metsän luonnontilaisuuden. Säätiön suojelemana alue säilyy tulevinakin vuosisatoina luonnon monipuolisena turvapaikkana”, Anneli Jussila vakuuttaa.