katainen-copyright-valtioneuvoston-kanslia

Parempi Suomi

Isot muutosvoimat ravistelivat Suomea päättyvänäkin vuonna. Osin kyse on Euroopan ja maailman talousvaikeuksista, osin taas suomalaisen yhteiskunnan ja talouden murroksesta. Vaikutukset tuntuvat kodeissa, kunnissa ja koko kansantaloudessa.

Suomalaisen työn kysyntä maailmalla on kiinni meistä itsestämme ja osaamisestamme, mutta myös siitä missä jamassa maailmantalous on. Nyt työmme ja tuotteidemme kysyntä on vähäisempää kuin toivoisimme.

Murroksen keskellä suomalainen luovuus on kuitenkin osoittanut vahvuutensa. Katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia menestyksen alkuja, esimerkkeinä vaikkapa peliteollisuuden kasvu, lukemattomat uusia työpaikkoja luovat pienyritykset sekä isot ulkomaiset investoinnit mm. datakeskuksiin.

Tutustuttuani vuoden aikana lukemattomiin uusiin suomalaisiin ideoihin ja innovaatioihin, luotan vahvasti siihen, että Suomesta on maailmalle luvassa paljon uutta.

Maailma ympärillämme muuttuu, halusimme sitä tai emme. Sen sijaan on valinnoistamme kiinni, miten muutokseen asennoidumme. Vaihtoehtoja on.

Itse teen työtä päivittäin sen eteen, että kykenemme pitämään hyvinvointilupauksemme myös tuleville sukupolville. Tähän emme kykene mikäli jäämme roikkumaan aikansa eläneisiin rakenteisiin tai ajelehdimme tahdottomasti maailmantalouden virtojen mukana. Siksi meidän on uskallettava uudistaa suomalaista yhteiskuntaa omista lähtökohdistamme, määrätietoisesti ja perin pohjin. Aivan kuten monta kertaa aikaisemminkin itsenäisyytemme aikana on tehty.

Taloushaasteiden ja ikärakenteen muutoksen lisäksi maassamme on meneillään suuri henkinen muutos. Koulutus- ja osaamistason noustessa on luonnollista, että suomalaiset kaipaavat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnanvapautta. Enää ei koeta oikeana, että joku ylhäältä tekee elämäämme koskevia keskeisiä valintoja puolestamme. Holhouksen sijaan haluamme olla oman elämämme päättäjiä, silloin kun siihen on valmiudet.

Kysymys ei olekaan vain siitä, mitä uudistuksia Suomessa teemme, vaan entistä enemmän siitä, miten me ne teemme. Tiedämme työelämän kokemuksista, että kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin, hän myös sitoutuu niihin ja lopputulokset ovat parempia. Suomea on perinteisesti rakennettu auktoriteettien sanelemana, hierarkkisesti ylhäältä alas. Ylhäältäpäin sanelu ei kuitenkaan enää toimi, vaan päätöksenteossa on tunnistettava ihmisten kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä. Ihmisten valmius ja kyky tehdä valintoja vaihtelee toki mm. iän ja terveyden mukaan ja yhteiskunnan on tuettava tukea tarvitsevia.

Lainsäädäntöön kytkeytyvät kansalaisaloitteet ja kuntalaisaloitteet vievät tässä suhteessa demokratiaa oikeaan suuntaan, mutta ne ovat vasta alku. Jatkossa yksilön mahdollisuus vaikuttaa on vietävä säädöksistä suoraan palvelujen kehittämisen tasolle. Miksi emme hyödyntäisi kansakuntamme hyväksi sitä voimavaraa, joka suomalaisilla ongelmanratkaisutaidoissa kansainvälisesti tutkitusti on. Järjestöjen ja yhdistysten luvattuna maana meillä on myös valmiuksia hyödyntää paljon leveämpiä harteita, kuin mitä olemme perinteisesti tehneet. Se ei tarkoita palveluiden rapauttamista, vaan niiden vahvistamista.

Kyse on myös luottamuksesta poliittista päätöksentekoa kohtaan. Luottamus rakentuu kahteen suuntaan. Päättäjien pitää luottaa ihmisiin enemmän eikä pyrkiä sääntelemään ja päättämään kaikkea ihmisten puolesta. Kansalaisyhteiskunnalle pitää antaa enemmän tilaa. Johtamisen tulee olla entistä enemmän suuntaviivojen asettamista, mahdollisuuksien luomista sekä ihmisten ja yhteisöjen kannustamista oman tulevaisuutensa rakentamiseen ja vastuun kantamiseen.

Ei ole olemassa yhtä yhteistä kansakunnan unelmaa, vaan yhtä monta unelmaa kuin on ihmisiäkin. Päätöksentekijöidenkin on sopeuduttava tähän ja löydettävä polkuja, joilla ihmisten yksilöllistyvät toiveet, tarpeet ja toiminta voidaan kanavoida myös koko Suomen hyväksi.

On luotava ilmapiiri, jossa uudistusten moottorina ovat ihmiset itse. Ilmapiiri, jossa uskalletaan laittaa itsensä peliin, yritetään ja kokeillaan, voidaan epäonnistuakin ilman totaalista tuomiota – ja opitaan jatkuvasti uutta.

Suomen historiassa sukupolvia toisensa jälkeen on yhdistänyt ajatus siitä, että maatamme voidaan viisaasti toimimalla rakentaa paremmaksi. Edistys, johon on uskottu, on tarkoittanut turvallisempaa arkea, laajempaa valinnanvapautta ja tasa-arvoisempia mahdollisuuksia – parempaa elämää ja Suomea. Ikäluokka toisensa jälkeen hankki lisää koulutusta ja sivistystä, tarttui uuden tekniikan ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, teki töitä, yritti ja ahkeroi. Tämä kaikki tehtiin sen takia, että oma ja läheisten elämä olisi parempaa ja maa voitaisiin jättää paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Korkea osaaminen, ahkeruus ja yritteliäisyys sekä avoin mieli ovat kehityksen kulmakiviä. Automaattisesti asiat eivät edisty. Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että kouluttautuminen ja työn tekeminen kannattaa aina. Nämä ovat olleet Suomen menestyksen avaimia tähän asti ja näiden varaan meidän on jatkossakin voitava rakentaa. Ahkerat, osaavat ihmiset ja yrittäjät ovat innovaatioiden ja kehityksen moottoreita. Ja jos haluamme Suomessa lisää innovaatioita, on Suomen oltava maa, jossa yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisesti.

Suomella on kaikki edellytykset menestyä maailman muutoksessa, kunhan hyödynnämme vahvuutemme. Suomi on saatava uuteen iskuun rakenteiden ja toimintatapojen osalta. Suomen on oltava ketterä toimija sekä sisäisesti että maailmalla. Meidän on luotettava itseemme ja toisiimme. Tulevien vuosien menestys on lopulta meidän omissa käsissämme.

Toivotan kaikille suomalaisille oikein hyvää alkavaa vuotta 2014!

Jyrki Katainen
pääministeri

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi