Kuva: Kesko/Viestintä
Vasta alle puolet Suomen ruokakaupoista on tarkastettu elintarvikevalvonnan uuden Oiva-järjestelmän mukaisesti. Koska näin suuri osa myymälöistä on vielä tarkastamatta, on sekä yritysten että kuluttajien kannalta hämmentävää, että Oiva-merkintöjen pitää olla jo vuoden 2014 alusta lähtien myymälöissä esillä.
Oiva-tarkastukset aloitettiin toukokuussa 2013 ja tarkastusten tulokset ovat julkisesti saatavilla verkossa. Kauppa on pärjännyt Oiva-tarkastuksissa hyvin, sillä noin 85 % tarkastetuista kohteista on saanut joko oivallisen tai hyvän kokonaisarvosanan.
– Elintarviketurvallisuus on kaupalle erittäin tärkeää, ja alalla on tiukka sisäinen ohjeistus siitä huolehtimiseen. Tavoitteemme viranomaisten kanssa on siis yhteinen. Päivittäistavarakaupan noin 3 800 myymälästä on kuitenkin ehditty tarkastaa vain noin 45 %. Esimerkiksi vertailu viereiseen myymälään voi siis olla käytännössä mahdotonta, toteaa elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Ongelmallista on myös, että arvion kokonaistulos määräytyy heikoimman osa-alueen tuloksen mukaan. Yksi puute muuten hyvin hoidetussa myymälässä voi siis saada kohtuuttoman suuren merkityksen, eikä välttämättä anna oikeaa kuvaa myymälän elintarviketurvallisuuden tasosta. Myös Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on muistuttanut, että Oiva-raportista kannattaa tarkastella kaikkia yrityksen saamia hymiöitä ja kirjallista palautetta.
Tutkimus: Elintarvikevalvonta ei riittävän yhtenäistä koko maassa
Oiva-järjestelmän tavoitteena on yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä, sillä valvontaa tehdään koko Suomessa samojen Oiva-arviointiohjeiden perusteella.
– Tarkastusten yhtenäistäminen on kaupalle tervetullut tavoite. Työ on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Tarkastusten käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat paikoin paljonkin eri puolilla maata. Myös kuluttajien pitää voida luottaa siihen, että Oiva-arvio on samassa tilanteessa sama, oltiinpa missä päin Suomea tahansa, Salminen huomauttaa.
Ympäristöterveydenhuollon asiantuntijaverkosto EnviroVet toteutti vuosina 2012-2013 pilottihankkeen elintarvikevalvonnan tason, laadun ja yhdenmukaisuuden arvioimiseksi. Hanke osoitti, että valvontakohde, kuten elintarvikemyymälä, voi saada tarkastajan tulkinnasta riippuen samasta asiasta arvosanaksi leveimmän eli oivallisen hymyn tai korjauskehotuksen. EnviroVetin tutkimuksen mukaan useassa valvontayksikössä esitettiinkin toive saada valtakunnalliset tulkintaohjeet lainsäädännön ja ohjeistuksen avoimeksi jättämiin kysymyksiin. Tämä auttaisi yhdenmukaistamaan valvontaa.
– Tarkastuskäytäntöjen ja raportoinnin yhtenäistäminen voi viedä kuitenkin vielä pitkään. Siksikin toimijoiden oikeusturvasta on huolehdittava, Anna Salminen painottaa.