Moni lapsi kokee henkisen hyvinvointinsa huonontuneen koronapandemian aikana, selviää Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2021: Lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta -raportista. Myös perheen toimeentulo aiheuttaa huolta. Erityisesti matalatuloisten perheiden lapset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset kärsivät koronapandemian seurauksista.  

Lasten henkinen hyvinvointi on entisestään heikentynyt koronapandemian pitkittyessä. Lähes puolet Pelastaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2021 -kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluneen vuoden aikana. Oma henkinen hyvinvointi huoletti kyselyn vastaushetkellä puolta vastaajista ja noin kolmasosa (31 %) kertoi kokeneensa viimeisten kahden viikon aikana itsensä usein stressaantuneeksi. Seitsemän kymmenestä (69 %) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajista kertoi olevansa huolissaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan.

– Korona vaikuttaa kaikkiin, mutta erityisesti lapsille ja nuorille vuosi on pitkä aika elämässä. Moni ehkä kokee, että nuoruudessa pitäisi voida nähdä ja kokea, viettää aikaa kavereiden kanssa ja nauttia uusista asioista. Pandemian vaikutukset saattavat olla voimakkaita, ja sen takia olisi tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi lähellään turvallinen aikuinen, jonka kanssa asioista voi puhua, sanoo asiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapsista.

Etäopiskelu ja perheen toimeentulo stressaavat lapsia

Yli puolet (59 %) vastaajista koki etäopiskelun vaikeuttaneen tai heikentäneen opinnoissa pärjäämistä. Pääsyyksi nähtiin malttamattomuus opiskella itsenäisesti. Myös koulutehtävien lisääntyminen etäaikana ja puutteellinen työskentelyrauha kotona olivat syitä koulumenestyksen heikentymiseen. Lisäksi moni koki jäävänsä vaille riittävää opettajan tai kotiväen tukea. Matalatuloisten perheiden lapset kertoivat jäävänsä kotona ilman tukea yli kaksi kertaa useammin (37 %) kuin hyvätuloisten perheiden lapset (15 %).

Eräs nuori kuvaili etäopiskeluun ja koronaan liittyviä tunteitaan näin: “Olen saanut aikaa tutustua itseeni ja löytänyt maailmasta paljon uutta. Pandemian alussa etäkoulu oli parasta ja motivoivaa, nyt vuoden jälkeen lukion penkillä se tuntuu vankilalta enkä tiedä kauanko enää kestän.”

Viidesosa (21 %) kaikista vastaajista oli huolissaan perheensä toimeentulosta koronapandemian vuoksi. Huoli perheen elannosta kuormitti erityisesti matalatuloisten perheiden lapsia, heistä yli puolet (57 %) kertoi murehtivansa perheen toimeentuloa.

Perhe tukena ja haasteena pandemian aikana

Perheen, ystävien ja seurustelukumppanin tuki ovat auttaneet lapsia ja nuoria sopeutumaan koronapandemian aiheuttamiin olosuhteisiin. Kaksi viidestä (41 %) vastaajasta kertoi viettävänsä pandemian myötä enemmän aikaa perheensä kanssa.

Ajatus että kyllä tämä tästä, ei tämä ikuisesti kestä. Eilen kylläkin mietin, että loppuuko tämä sittenkään koskaan, vaikka se hellittäisi? Myös ajatus siitä että minulla on perhe ja ystävät ovat auttaneet”, kuvaili eräs kyselyyn vastannut nuori.

Noin neljäsosa (24 %) lapsista kertoi kyselyssä, ettei ole saanut itselleen tärkeiltä ihmisiltä riittävästi tukea pandemian aikana. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista näin koki kolmasosa.

– Perheiden voimavarat vaihtelevat. Jos elämässä on kuormittavia tekijöitä paljon, saattaa korona-arjen pyörittäminen tuntua erityisen haastavalta. Arjen helpottamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi kunnissa tulisi olla saatavilla riittävät lapsi- ja perhepalvelut, joissa myös huomioidaan perheiden erilaiset tarpeet, Sarkia toteaa.

Pandemia-aikana ystäviä on tavattu etäyhteyksin. Lähes puolet vastaajista kertoi saaneensa uusia ystäviä viimeisen vuoden aikana. Hieman yli kolmasosa (35 %) vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on ollut korona-aikana haastavaa. Yli puolet (59 %) vastaajista kertoikin viettävänsä aiempaa vähemmän aikaa ystäviensä kanssa.

Olen jäänyt ystäväporukoistani ulkopuolelle siksi, että vanhempani ovat halunneet, että noudatan rajoituksia tarkemmin kuin muiden vanhemmat”, eräs vastaaja kertoi kyselyssä.

Lapsen ääni on Pelastakaa Lapset ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämä kysely, jonka avulla selvitetään lasten ja nuorten ajatuksia vaihtuvista teemoista. Lapsen ääni 2021: Lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta –raportti on osa laajempaa Lapsen ääni 2021 –kyselyaineistoa, jonka toinen osa julkaistaan syksyllä 2021. Syksyllä julkaistava raportti keskittyy lasten ja nuorten turvallisuus- ja köyhyyskokemuksiin. Vuoden 2021 Lapsen ääni -kyselyllä selvitettiin 12–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista arkeen. Lisäksi tarkasteltiin perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Aineisto kerättiin valtakunnallisella nettikyselyllä 12.4.–2.5.2021. Kysely oli saatavilla suomeksi ja ruotsiksi, ja siihen vastasi yhteensä 1102 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta ympäri Suomea.

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi