Historiantutkija ja professori Matti Klinge on kuollut. Klinge oli kuollessaan 86-vuotias.

Klinge toimi akateemisena vaikuttajana harvinaisen pitkään ja hänet tunnettiin monipuolisena ja tuotteliaana historiantutkijana.

Hänen tuotantoonsa sisältyy laajojen sivistys- ja henkilöhistoriallisten tutkimusten lisäksi hänen omaelämäkertansa.

Matti Klinge oli suomalainen historiantutkija ja professori. Hänet tunnettiin kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana.

Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen Ylioppilaskunnan historia ja kolmiosainen Helsingin yliopisto 1640–1990. Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen. Hänen omin julkaisumuotonsa ovat kuitenkin olleet lyhyistä historiallisista esseistä koostuvat kokoelmat. Tutkijana Klinge edustaa ranskalaista traditiota, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen, ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.

Klingellä on näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kotimaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän on tullut tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan” Klingen julkisia päiväkirjoja on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1999 lähtien.

Klinge toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001. Hän työskenteli Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijana 1968–1970 ja 1972–1975 sekä Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina Pariisissa 1970–1972 ennen valintaansa Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseksi professoriksi 1975. Tästä virasta Klinge jäi eläkkeelle 2001 toimittuaan 1990-luvulla joitakin vuosia myös historian laitoksen esimiehenä.

Historiantutkimus

Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1967 väitöskirjalla Kansalaismielen synty. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiantutkijana 1960–1968 ja kirjoitti Ylioppilaskunnan historian osat I–IV. Yliopistohistoria sekä kansallisuusaate kuuluvat Klingen uran keskeisiin tutkimuskohteisiin, ja hän palasi samoihin aiheisiin muun muassa yliopistohistoriikissä Helsingin yliopisto 1917–1990 (1990).

Matti Klinge osallistui Paasikivi-seuran perustamiseen vuonna 1958. Vuosina 1985?1986 Klinge kokosi ja toimitti yhdessä professori Yrjö Blomstedtin kanssa presidentti Juho Kusti Paasikiven päiväkirjat vuosilta 1944?1956 kahtena niteenä.

Klinge tunnetaan historioitsijana kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977), Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981) sekä Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja Itämeren maailma (1994). Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina – aikamme eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa).

Kulttuurivaikuttaja

Matti Klinge tunnettiin aktiivisena ja näkyvänä kulttuurikeskustelijana. Hän on julkaissut vuodesta 1999 lähtien päiväkirjasarjaa, joka on saavuttanut huomiota. Vuosina 1982 ja 1988 Klinge toimi tasavallan presidentin valitsijamiehenä. Hän on toiminut myös Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana ja toiminut presidentin neuvonantajana kunniamerkki- ja arvonimiasioissa.

Poliittisia näkemyksiä

Professori Klinge oli Mauno Koiviston valitsijamies vuoden 1982 presidentinvaalissa.

1970-luvulla oikeistoprofessorit pitivät Klingeä epäilyttävänä: Urho Kekkosen hännystelijänä tai jopa kommunistina. Vuonna 2014 Klinge puolusti Krimin liittämistä Venäjään. Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Rislakin mukaan Klingen mielestä Latvia ei ollut Neuvostoliiton miehittämä.

Luottamustehtäviä ja tunnustuksia

Matti Klinge on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä suomalaisessa tiede- ja historiamaailmassa. Tieteellisistä ansioistaan hän on saanut Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntien 1. luokan komentajamerkit, useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä sekä kaksi kunniatohtoriutta. Hänelle on myös myönnetty lukuisia tieteellisiä palkintoja.

Helsingin yliopisto on vuodesta 1996 jakanut vuosittaista Matti Klinge -stipendiä. Stipendi on väitöskirjan tekijälle suunnattu vuoden mittainen tutkimusapuraha. Väitöskirjan tulee käsitellä joko Helsingin yliopiston asemaa, historiaa tai yhteiskunnallista merkitystä tai yleisesti yliopistoja tai yliopistokysymystä.

Klinge on toiminut Eteläsuomalaisen osakunnan kuraattorina ja inspehtorina

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi