Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi ravintolan toimitusjohtajan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahdesta ihmiskaupasta ja pahoinpitelystä. Hovioikeus antoi tuomionsa 26.8.2022. Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli hylännyt kaikki syytteet 19.5.2021 antamallaan tuomiolla.
Kaksi työntekijää joutui työskentelemään lahtelaisessa ravintolassa pitkiä työpäiviä lähes palkatta ilman riittävää lepoa ja vapaapäiviä. Molemmat työntekijät ovat kotoisin Bangladeshista ja he olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina. Heidän suomen- ja englanninkielentaitonsa oli huono. Työntekijät asuivat ravintoloitsijan asunnossa yhdessä tämän perheen kanssa. Pakkotyö on jatkunut toisen työntekijän kohdalla 17 kuukautta vuosina 2016–2018 ja toisella työntekijällä on teetetty pakkotyötä noin viisi kuukautta vuonna 2017. Ravintoloitsija kohdisti työntekijöihin myös väkivaltaa ja uhkaili väkivallalla.
Hovioikeus katsoi ravintolayrittäjän erehdyttäneen työntekijöitä ja hyväksikäyttäneen näiden erehdystä jättämällä maksamatta työntekijöille tekemiensä työsopimusten mukaista palkkaa ja jättämällä noudattamatta niiden mukaista työaikaa. Solmimalla työsuhteen ja majoittamalla heidät luokseen ravintoloitsija on saattanut työntekijät itsestään riippuvaiseen asemaan.
Hovioikeus totesi, että ihmiskaupan tekotavoista tapauksessa on täyttynyt värvääminen, majoittaminen sekä määräysvaltaan ottaminen ja teon tarkoituksista pakkotyöhön saattaminen. Erehdyttämällä työajasta ja palkanmaksusta ravintoloitsija on saanut työntekijät suostumaan työtekoon. Hovioikeuden mukaan sillä, kumman aloitteesta sopimus on syntynyt, ei ole tunnusmerkistön täyttymisen kannalta merkitystä. Erehdyttämisen vuoksi työntekijät eivät ole sopimusta tehdessään voineet vielä tietää, millaiseen tosiasialliseen asemaan he joutuisivat ja vastaisiko se ihmiskaupan uhrin asemaa. Hovioikeus totesi, että sekä uhkausta että väkivaltaa käyttämällä ravintoloitsija on ottanut työntekijät määräysvaltaansa. Väkivaltaa on kohdistettu työntekijään palkanmaksusta johtuneiden riitojen yhteydessä.
Hovioikeus katsoi, että ravintoloitsijalla on ollut tarkoitus teettää työntekijöillä pakkotyötä ja että hän on sitä myös teettänyt. Fyysisestä vapauden rajoittamisesta ei hovioikeuden mukaan tässä tapauksessa ollut kysymys vaan työntekijöiden vapauden rajoittuminen on johtunut heidän taloudellisten edellytystensä ja tosiasiallisten toimintamahdollisuuksiensa puutteesta.
Työsuojeluviranomainen ilmoittaa ihmiskauppaepäilyt poliisille
”Työperäisen ihmiskaupan uhri on useimmiten ulkomaalainen työntekijä. Ihmiskauppaa on muun muassa pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa”, toteaa työsuojelun lakimies Anna Tiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista. Työsuojeluviranomainen ilmoittaa rikosepäilyt poliisille. Ilmoitusvelvollisuus laajeni marraskuussa 2021 työperäisiin ihmiskaupparikoksiin.