Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Kuva: Ville-Riiko Fofonoff | Saamelaiskäräjät
”Kaivoslain uudistaminen on yksi tämän hetken tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista saamelaisten kannalta. Intressien ristiriidat ja niiden arviointi, saamelaisten kotiseutualueen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi, vapaaseen tietoon perustuva ennakkosuostumus ja perinteisten saamelaiselinkeinojen tulevaisuus ovat keskeisiä asioita, joita uuden lainsäädännön tulee huomioida”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä on pyytänyt työlleen lisäaikaa vuoden 2021 loppuun, jotta intressivertailu voidaan selvittää kattavasti ja selvityksen tulokset ottaa mukaan työhön. Intressivertailulla tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella arvioitaisiin, voidaanko hankkeelle myöntää lupa. Kaivostoiminnan hyötyinä tuodaan usein esiin työllistävyys sekä kaivoksista saatavat raaka-aineet. Haitoiksi on tunnistettu muun muassa kaivostoiminnan ympäristövaikutukset, mahdolliset rajoitteet muille elinkeinoille ja vaikutukset muulle maankäytölle.
Saamelaiskäräjät onkin aikaisemmin useissa yhteyksissä esittänyt työ- ja elinkeinoministerille, että kaivoslain mukaisissa lupaprosesseissa tulisi vaikutusten arviointia ja valvontaa varten perustaa riippumaton arviointi- ja valvontaelin. Elimen tehtäviin kuuluisi saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin vaikuttavan toiminnan vaikutusten arviointi sekä valvonta.
”Odotamme mielenkiinnolla intressivertailun valmistumista. On selvää, että lupaviranomaiset eivät nykyisellään tunnista ympäristön ja saamelaiskulttuurin yhteyttä, eikä tunnusta kaivostoiminnan ympäristössä aiheuttavien muutosten vaikutusta saamelaiskulttuurin ja mahdollisuuksiin harjoittaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Saamelaiskäräjien kokous kävi lähetekeskustelun kaivoslain uudistamisesta syyskuussa 2020. Puheenvuoron käyttäneet jäsenet toivat keskustelussa esiin huolen nykyisestä kaivospolitiikasta ja erityisesti esille nousi Ei kaivoksia Suomen käsivarteen -liikkeen työ Enontekiön tunturiluonnon ja perinteisten elinkeinojen puolesta.
”Uudessa kaivoslaissa tulee turvata saamelaisille aidot vaikuttamismahdollisuudet kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisten kotiseutualueella. On surullista nähdä, millaista jälkeä kaivostoiminta tekee luonnolle. Tämä on meidän kotimme. Emme mekään mene toisten koteihin heikentämään heidän elinolojaan ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinojaan”, jatkaa Aikio.
Taustaa:
- Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kaivoslainsäädännön uudistamisen Marinin hallitusohjelmaan sisältyvien kirjausten pohjalta asettamalla lokakuussa 2019 lainvalmisteluhankkeen lain muuttamiseksi.
- Valmistelua tukemaan on perustettu kaivoslain uudistamisen työryhmä. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä on Tiina Sanila-Aikio ja varaedustajana elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.