Photo: Saamelaiskäräjät
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on antanut 1. huhtikuuta Suomelle päätelmänsä ja suosituksensa liittyen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset.
Komitean suositusten mukaan Suomen tulee nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi erityisesti ns. saamelaismääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Lisäksi tulee tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käytänteitä, joilla voi olla vaikutus saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, mukaan lukien kehittämishankkeet ja kaivannaisteollisuuden toiminta. Suomen tulee varmistaa, että merkityksellinen konsultointi saamelaisten kanssa toteutuu tarkoituksessa saada heidän vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa.
Suositusten mukaan Suomen tulee harkita ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointia ja lisätä ponnistelujaan varmistaakseen, että hallituksella ja paikallisilla virkamiehillä, poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla on asianmukainen koulutus kunnioittaakseen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.
Suomen tulee raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.
– On selvää, että Suomen tulee toimeenpanna ihmisoikeuskomitean antamat päätelmät ja suositukset erityisesti saamelaiskäräjälakiuudistuksen osalta. Saamelaiskäräjälaki tulee nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa muuttaa KP-sopimuksen mukaiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Komitea tunnistaa Suomen toteuttamat toimet edistääkseen saamelaisten oikeuksia, mukaan lukien meneillään olevan totuus- ja sovintokomitean perustamisen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että saamelaiskäräjälaki erityisesti äänioikeusmääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta, ei ole edelleenkään muutettu tavalla, joka takaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Päinvastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 5. heinäkuuta 2019 ja hallituksen päätös olla perumatta tai lykkäämättä saamelaiskäräjävaaleja näyttävät olevan vastakkain komitean antamien ratkaisujen kanssa, toteaa ihmisoikeuskomitea.
Asiallisesti ottaen komitea siis raportointimenettelyssä toteaa Suomen jatkavan KP-sopimuksen loukkaamista, vaikka se on kaksi vuotta sitten saanut komitean langettavat päätökset yksilövalitusasioissa. – On kestämätöntä, että Suomi ei korjaisi ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuksien osalta ei voida sortua niiden maiden tasolle, joissa valitaan mitä ihmisoikeuksia toteutetaan, vaan ihmisoikeudet tulee toteuttaa täysimääräisesti, jatkaa Juuso.
Lisäksi komitea on huolestunut raporteista, joiden mukaan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään epämääräistä kriteeristöä. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset epäonnistuvat neuvotteluissa saadakseen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Komitea panee myös merkille Suomen viivästymisen ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioinnissa.
KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.
Komitean englanninkieliset päätelmät ja suositukset (pdf)