Lääketieteen tohtori, dosentti Timo Keistisen Kuva: Sosteri
Itä-Savon liittyminen Etelä-Savon hyvinvointialueeseen voi saattaa yli 40 000 asukasta eriarvoiseen asemaan palveluiden saavutettavuudessa. Ratkaisu voi myös osoittautua perustuslaillisesti ongelmalliseksi. Asia selviää lääketieteen tohtorin, dosentti Timo Keistisen laatimasta raportista.
Sosterin tilaaman raportin laatinut Timo Keistinen korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksessa tavoitteena on turvata laadukkaiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille Suomessa asuville. Etelä-Savon maakunnan alueella yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen asukkaille on kuitenkin haasteellista.
Savonlinnassa ja Mikkelissä on molemmissa keskussairaalat, jotka tarjoavat kattavasti varsin samanlaisia palveluita. Sairaaloiden välille ei luontevasti rakennu synergistä yhteistyötä, kun molemmat taistelevat samoista vähistä resursseista, Keistinen sanoo.
Pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä voi johtaa tilanteeseen, jossa joudutaan tekemään nopeita päätöksiä päivystyspalveluissa ja leikkaustoiminnassa.
Vaarana on, että samalla syntyy alueellisia eroja palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun.
Sote-rahoituksen laskentamalli ennustaa vaikeuksia
Uudistuksen rahoitusmalli turvaa kaksi päivystävää sairaalaa vain lyhyellä tähtäimellä. Tarve keskittää toimintaa yhteen sairaalaan tulee Keistisen mukaan 10 vuoden sisällä, sillä alueen väestö ikääntyy ja vähenee nopeasti.
Vuosittainen 1 300 asukkaan väheneminen pienentää alueen saamaa kokonaisrahoitusta yli kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Tämä asettaa tulevan hyvinvointialueen vaikeaan tilanteeseen.
On pelättävissä, että yhteispäivystys ja leikkaustoiminta joudutaan lopettamaan nopealla aikataululla Savonlinnan keskussairaalasta. Näin voi käydä, vaikka lainsäädäntöehdotus antaa toiminnalle 10 vuoden jatkomahdollisuuden.
Parhaat mahdollisuudet Itä-Savon alueen palveluiden säilyttämiselle toisi raportin mukaan Pohjois-Savon suunta ja yhteys Kuopion yliopistosairaalaan. Raportti ”Itä-Savon asema sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueiden palapelissä; näkymä palveluiden saavutettavuuteen ja edellytyksiin” on julkaistu 16.2.2021.
Tekonivelkirurgia jatkuu Savonlinnassa
Savonlinnassa lonkan ja polven tekoniveliä leikataan vuosittain noin 250. Leikkausmäärä ei yllä keskittämisasetuksen vaatimaan noin 600 vuosittaiseen leikkaukseen, mutta määrissä hyväksytään poikkeamia, kun niistä on erikseen sovittu erityisvastuualueen (erva) järjestämissopimuksessa. Tekonivelleikkaukset jatkuvat Savonlinnassa erva-alueen sairaanhoitopiirien yhteisellä sopimuksella.
Tämä takaa riittävän kirurgisen päiväaikaisen toiminnan, jotta myös sairaalan päivystysvalmius pystytään pitämään yllä, Sosterin johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen kertoo.
Jo aiemmin Suomessa on keskitetty syöpäleikkauksia isompiin yksiköihin. Uuden keskittämisasetuksen ja sen myötä järjestämissopimuksen tultua voimaan syöpäleikkauksia edelleen keskitetään. Savonlinnan keskussairaalasta rinta- ja paksusuolisyöpien leikkaushoito siirtyy Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.
Koska näiden syöpien leikkaushoito ei ole enää Savonlinnassa mahdollista, on yhteistyö KYSin kanssa potilaidemme kannalta paras ratkaisu. Hyvää yhteistyötä on tehty tähänkin saakka syöpähoidoissa, mutta nyt rakentuvan hoitopolun myötä syöpäpotilaat ovat yhä tiiviimmässä hoitosuhteessa yliopistosairaalaan, Luukkonen sanoo.
Ennakkotietoa tilinpäätöksestä 2020 – erinomainen tulos koronavuodesta huolimatta
Sosteri alitti viime vuoden talousarvion. Kokonaiskustannukset olivat yhteensä 188,1 miljoonaa euroa, missä kasvua on edellisvuoteen verraten vain 1,1 prosenttia. Talouden tasapainotustavoitteita on asetettu erityisesti sosiaalipalveluille ja tukipalveluille.
Pääsimme hyvään tulokseen. Sosiaalipalveluissa kustannukset pienenivät kaksi miljoonaa euroa ja tukipalveluissa puolestaan kaksi ja puoli miljoonaa euroa vuoteen 2019 verraten, Sosterin vt. kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi sanoo.
Sosteri laskutti jäsenkuntia 2,8 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Hyvityslasku jäsenkunnille oli yhteensä 3,2 miljoonaa euroa, josta suurimmalle omistajalle Savonlinnan kaupungille palautettiin hyvityslaskulla 2,5 miljoonaa euroa.