Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sdp)
Suomi osallistuu Afrikan kehitysrahaston lisärahoituskierrokseen ja vahvistaa pankin työtä tulevina vuosina etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Afrikan kehitysrahasto tukee köyhimpiä Afrikan maita selviytymään ja toipumaan useista samanaikaisista kriiseistä.
Afrikan kehityspankki ja sen alainen kehitysrahasto ovat Suomen keskeisiä yhteistyökumppaneita Afrikassa. Avunantajat yhteen tuovan rahaston kautta Suomi voi vaikuttaa ja kohdistaa kehitysrahoitustaan kahdenvälisiä kumppanimaita laajemmalle ja maihin, joissa sitä eniten tarvitaan.
”Tukemalla kehittyvien maiden perusinfrastruktuuria ja hyvää hallintoa parannamme myös liiketoimintaympäristöä ja luomme edellytyksiä vastuulliselle yritystoiminnalle. Konkreettinen työ ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on myös yksi kehitysrahaston vahvuuksista, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.
Vuoden 2022 aikana käytyjen neuvottelujen tuloksena avunantajamaat pääsivät sopimukseen Afrikan kehitysrahaston lisärahoituksesta vuosille 2023–2025. Kokonaisuudessaan lisärahoituskierroksen rahoituspaketti on 8,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta avustusten osuus on noin 5 miljardia dollaria. Sen lisäksi avunantajat myöntävät rahastolle lainoja ja loppuosa koostuu rahaston kohdemaille aiemmin myönnettyjen pehmeäehtoisten lainojen takaisinmaksuista. Suomen avustus on 77 miljoonaa euroa, jonka lisäksi Suomi valmistelee lainan myöntämistä rahastolle. Afrikan maat, kuten Etelä-Afrikka, Angola, Egypti, Algeria ja Marokko rahoittavat myös itse rahastoa.
Afrikan kehitysrahaston keskeisin tavoite on köyhyyden vähentäminen Afrikan maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistämällä. Vuosina 2015–2020 Afrikan kehitysrahaston tuella parannettiin muun muassa 15,5 miljoonan ihmisen sähkönsaantia. Lisäksi 74 miljoonaa ihmistä hyötyi maatalouden kehittymisestä, ja 42 miljoonan ihmisen vesi- ja sanitaatiopalvelut paranivat.