SUOMI–VENÄJÄ-SEURAN valtionavustus lakkautetaan ensi vuonna, kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok) eduskunnassa – Valtionavun lakkauttaminen vaarantaisi Suomi–Venäjä-seuran toiminnan kertoo vt. toiminnanjohtaja Riku Savonen
”Muutamme ystävyysseurojen rahoituksen hakukriteereitä niin, että Suomi–Venäjä-seuran rahoitus lakkaa ensi vuonna kokonaan. Ei ole perusteltua tai oikein jatkaa ystävyysseuratoimintaa julmaa hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa”, Multala sanoi ensi vuoden budjettiesityksen lähetekeskustelussa torstaina.
Tänä vuonna Suomi–Venäjä-seura sai avustusta 486?000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kevään esittelymuistion mukaan ystävyysseura oli katkaissut yhteistyön Venäjän viranomaisten kanssa ja tuominnut sotatoimet.
”Seura on selvästi ilmaissut vastustavansa sotaa. Siitä ei ole epäselvyyttä”, kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen sanoi huhtikuussa.
Vielä viime vuonna Suomi–Venäjä-seura sai tukea lähes 900?000 euroa ja edeltävinä vuosina sitäkin enemmän.
Seura sai tänään median välityksellä tiedon tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan tämänpäiväisestä (HS 12.10.2023) ulostulosta, jossa hän kertoo Suomi–Venäjä-seuran valtionavun lakkautuksesta ensi vuonna 2024. Seuramme tuomitsi heti helmikuussa 2022 Venäjän aloittaman suurhyökkäyksen Ukrainaan ja katkaisimme kaiken yhteistyön Venäjän viranomaisten kanssa eli seuramme ei tee ystävyysyhteistyötä hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa.
— Uutinen valtionavun lakkauttamisesta tuli meille median kautta yllätyksenä, emmekä ole aiemmin ministeriön suunnasta saaneet vihjeitä avustuksen totaalisesta lakkautuksesta. Käymme luonnollisesti asiaa rauhallisesti läpi myös ministeriön kanssa ennen lopullisten johtopäätösten vetämistä, kertoo vt. toiminnanjohtaja Riku Savonen.
Täysimittaisen sodan alettua Suomi–Venäjä-seura on suunnannut voimavarat:
Eurooppaan paenneiden venäjänkielisten kansalais- ja kulttuuritoimijoiden sekä toimittajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, demokratiaponnistelujen ja sodanvastaisen toiminnan tukemiseen,
kansalaisyhteyksien ylläpitämiseen rajan yli venäläisen kansalaisyhteiskunnan rippeisiin, siinä laajuudessa kuin se tällä hetkellä on mahdollista, rasisminvastaiseen työhön, jonka tavoitteena on, etteivät venäjänkieliset ihmiset joutuisi Suomessa kohtaamaan rasismia Venäjän valtion toiminnan vuoksi, ajankohtaisen tiedon tuottamiseen Venäjästä ja sen kansalaisyhteiskunnasta, Venäjä-tuntemuksen vahvistamiseen, kansalaisten, järjestöjen ja median neuvontaan Venäjään liittyvissä kysymyksissä, venäjän kielen opiskelun tukemiseen, sillä venäjän kielen taitoa tarvitaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, paikallisosastomme toimivat linkkeinä venäläisväestön ja suomalaisen yhteiskunnan välillä, tarjoavat tukea, turvallisia toimintamahdollisuuksia ja kontaktin suomalaisiin ihmisiin, paikallisosastomme tarjoavat apua ja toimintaa eri puolille Suomea paenneille, myös ukrainalaisille, ja tuovat yhteen erikielisiä ryhmiä ja auttavat sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, suomalais-ugrilaiseen työhön.
Toimintasuunnitelmamme 2023
Vuonna 2024 meillä on tarkoitus jatkaa toimintamme kehittämistä edellä mainittujen painopisteiden varassa.
— Suomessa on suuri venäläisvähemmistö, joka tarvitsee tällä hetkellä tukea ja turvallisia kanssakäymisen mahdollisuuksia suomenkielisten kanssa. Me järjestämme toimintaa yhdessä venäjänkielisten järjestöjen kanssa sekä kutsumme venäjänkielisiä mukaan omaan toimintaamme ja aktiivisiksi osallistujiksi suomalaiseen yhteiskuntaan, kertoo Riku Savonen.
Tekemämme linjamuutokset ovat tähän asti saaneet myös opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksynnän. Toimintamme ovat kokeneet tarpeelliseksi paikallisten asukkaiden, kulttuuritoimijoiden, järjestöjen lisäksi myös monet valtakunnalliset ja paikalliset viranomaiset. Seuramme ja sen toiminta on saanut myös laajaa kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnustusta. Olemme verkottuneet uusien toimijoiden kanssa ja pystymme tekemään laajaa yhteistyötä muihinkin Euroopan maihin paenneiden kansalaistoimijoiden, -järjestöjen, toimittajien ja kulttuuritoimijoiden kanssa.
Valtionavustus muodostaa 60-70 % Suomi–Venäjä-seuran vuosittaisesta rahoituksesta. Valtionavustuksen lakkauttaminen merkitsisi seuran toiminnan huomattavaa supistumista, mihin liittyy riskejä:
— Valtionapumme on käytetty julkiseen toimintaamme ja Suomen kansalaisten, organisaatioiden ja median sekä kansainvälisten verkostojen palvelemiseen Venäjän kansalaisyhteiskunnan kysymyksissä. Jos valtionapu lakkautetaan, emme luonnollisesti pysty tätä palvelua tarjoamaan. Lakkautus olisi mielestämme ristiriidassa Suomen hallitusohjelman kirjausten kanssa. Niissä mainitaan kuitenkin Venäjä-tuntemuksen ja suorien yhteyksien ylläpito kansalaisyhteiskuntaan. On hyvä kysymys, millä tyhjiö täyttyisi, sillä näihin kysymyksiin liittyvälle asiantuntemukselle on suomalaisessa yhteiskunnassa huutava tarve, pohtii Riku Savonen.
Kaikki suuret ystävyysseurat saavat valtionapua. Olemme jatkuvasti etsineet valtionavun oheen muita eettisesti kestäviä rahoituslähteitä, mutta tämä työ ei ole nykyisessä tilanteessa helppoa.
— Haluamme uskoa, että tässäkin asiassa on löydettävissä kaikille hyvä ratkaisu, kun päästään rauhassa asiaa pohtimaan. Näemme, että seuran valtionapujen lopettaminen olisi nykyisessä tilanteessa hätiköity virhepäätelmä, sanoo Riku Savonen.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen: Suomi-Venäjä-seuran rahoituksen lopettaminen on oikea päätös
Suomi-Venäjä-seuran rahoitus on päätetty lopettaa hallituksen esityksessä vuoden 2024 talousarvioksi. Päätös on lopullinen eduskunnan hyväksyessä budjetin.
”Suomi-Venäjä-seuran julkinen rahoittaminen ei ole oikein nykyisessä maailmantilanteessa. Venäjä käy yhä laitonta sotaa Ukrainaa ja koko läntistä yhteisöä vastaan”, Heinonen sanoo.
Suomi-Venäjä-seura sai toiminnalleen vielä täksi vuodeksi lähes puolen miljoonan euron avustuksen. Avustus on ollut lähes kolmasosa kaikesta opetus- ja kulttuuriministeriön ystävyysryhmille jakamasta tuesta. Heinosen mukaan tämä ei tunnu nykyisessä tilanteessa kohtuulliselta.
”Haastavassa talouden tilanteessa säästöjä on kyettävä hakemaan kaikkialta. Eurooppalaista yhteisöä vastaan sotivan maan ystävyysryhmätoiminnan tukeminen ei voi olla ensimmäinen prioriteetti. Avustuksia tarkasteltaessa tämä on vastuullinen priorisointi”, Heinonen jatkaa.
Heinosen mukaan on erityisen tärkeää, että samassa hetkessä Suomi jatkaa entistä vahvemmin Ukrainan tukemista. Hallitus päätti keskiviikkona jo 19. puolustustarvikeapulähetyksestä Ukrainaan.
”Suomen täytyy jatkaa Ukrainan tukemista myös sodan pitkittyessä. Hallituksen päätös seistä yhä täysin Ukrainan takana on Suomen kannalta ainoa oikea”, Heinonen päättää.