Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 10 800 uhria, mikä on 1,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia. Kaikista uhreista alaikäisiä oli 21,3 prosenttia.

Vuonna 2020 viranomaisten tietoon tuli 10 800 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, mikä on 1,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Näiden uhreista aikuisia oli 78,4 prosenttia. Lasten osuus uhreista oli 21,3 prosenttia. Uhreista 0,3 prosentilla ei ollut tietoa iästä.. Aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia. Kaikista epäillyistä 78,1 prosenttia oli miehiä. Tilastossa on vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.

Vuonna 2020 ilmoitetusta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 39,5 prosenttia oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa, mikä on 2,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Osuus on hieman laskenut 2010-luvun alkuun verrattuna. Vuonna 2020 perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 19,5 prosenttia tapahtui entisten avio- tai avopuolisoiden välillä. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välisessä väkivallassa uhri oli nainen hieman yli 80 prosentissa tapauksista. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi edellisvuodesta noin 150 tapauksella (2,3 prosentilla). Vuonna 2020 tuli ilmi 6 400 tapausta. Tässä tilastossa henkilöt katsotaan entiseksi avopariksi, jos he ovat asuneet yhdessä tilastovuotta edeltäneen viiden vuoden aikana, mutta eivät enää tilastovuoden lopussa.

Tietoon tullut vanhempien lapsiinsa kohdistama tilastoitu perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni vuonna 2020: tuli tietoon 2 200 tapausta, mikä on 20,5 prosenttia kaikesta tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Vuoteen 2019 verrattuna laskua on lähes 400 tapausta eli 14,2 prosenttia. Sisaruksien välisiä väkivaltatapauksia tuli ilmi vajaat 600 tapausta ja näissä joka neljäs uhri oli alaikäinen.

Täysi-ikäiset uhrit

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista vajaat 8 500 oli aikuisia. Heistä hieman yli puolet oli 25–44-vuotiaita. Uhreista 75,2 prosenttia oli naisia. Naisten osuus on laskenut vuodesta 2009 vajaat 6 prosenttiyksikköä. Epäillyistä puolestaan 80,8 prosenttia oli miehiä. Miesepäiltyjen osuus on laskenut noin 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Joka kolmannessa tapauksissa, joissa uhri oli mies, myös epäilty oli mies. Sen sijaan tapauksissa, joissa uhri oli nainen, epäilty oli nainen vain vajaassa 4 prosentissa tapauksista.

Vuonna 2020 aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksista 50,3 prosenttia oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Osuus kasvoi vajaat 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Puolisoiden välisestä väkivaltatapauksista 62 prosenttia on aviopuolisoiden välisiä ja 38 prosenttia avopuolisoiden välisiä. 40 prosentissa tapauksissa, joissa uhri oli mies, oli epälty uhrin nykyinen avio- tai avopuoliso. Hieman runsaalla puolet tapauksista, joissa uhri oli nainen, oli epälty uhrin nykyinen avio- tai avopuoliso.

Kaikesta aikuisiin kohdistuneesta väkivallasta neljännes (24,7 %) oli entisten avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa. Tämä on 2 prosenttiyksikköä edellisvuotista vähemmän. Entisellä avopuolisolla tarkoitetaan puolisoa, jonka kanssa uhri on asunut avoliitossa viiden edellisen vuoden aikana, muttei tilastovuonna.

Näiden lisäksi 6 prosentissa tapauksista uhrilla ja epäillyllä oli yhteinen lapsi. Myös nykyisilla tai entisillä avio- ja avopareilla voi olla yhteinen lapsi, mutta tässä tarkastelussa on ensisijaisesti päätelty avio- ja avoparit ja vasta sen jälkeen katsottu, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Hieman useamman kuin joka kymmenennen miesuhrin tapauksissa syyllinen oli uhrin sisar tai veli.

Aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin 75 prosenttia oli pahoinpitelyitä. Noin 20 prosenttia oli laittomia uhkauksia. Miehillä pahoinpitelyiden osuus on hieman suurempi ja laittomien uhkauksien hieman pienempi kuin naisilla. Seksuaalirikosten osuus tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta on vajaat 2 prosenttia.

Alaikäiset uhrit

Vuonna 2019 tietoon tulleista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 2 300 oli alle 18–vuotiaita. Alaikäisten uhrien osuus on noussut vuoden 2009 noin 18 prosentista vuoden 2019 vajaaseen 25 prosenttiin. Vuonna 2020 osuus kuitenkin laski 21,3 prosenttiin. Alaikäisten uhrien tilastoitu määrä on kasvanut osittain lainmuutosten myötä. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Lisäksi huhtikuun 2015 alussa tuli voimaan lastensuojelulain muutos (1302/2014), jolla laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta.

Alaikäisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin 95 prosenttia oli täysi-ikäisten tekemää. Aikuisten alaikäisiin kohdistamista teoista 67 prosenttia oli miesten tekemiä vuonna 2020. Miesten osuus tekijöinä on laskenut vuoden 2009 lähes 75 prosentista.

Alaikäisistä uhreista 50,3 prosenttia oli poikia. Vuonna 2019 poikien osuus oli 52,2 prosenttia. Alle 10–vuotiaista uhreista poikia on hieman alle 60 prosenttia. Tyttöjen osuus kasvaa uhrin iän kasvaessa: 10–14–vuotiaista uhreista jo vajaat 60 prosenttia ja 15–17–vuotiaista hieman yli 60 prosenttia on tyttöjä.

Kaikista alaikäisistä uhreista 22 prosenttia oli alle 5-vuotiaita, 37 prosenttia oli 5–9-vuotiaita, 27 prosenttia 10–14-vuotiaita ja 14 prosenttia oli 15–17-vuotiaita.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toistuvuus

Vuonna 2020 tietoon tuli 10 800 perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausta ja näissä oli 8 100 eri uhria. Uhreista 1 700 eli 20 prosenttia oli henkilöitä, jotka joutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi useammin kuin yhden kerran vuonna 2020. Aikuisia toistuvan väkivallan uhreja oli 1 400, joista yli 80 prosenttia oli naisia.

Vuosien 2009–2020 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneista 73 500 henkilöstä 11 100 oli henkilöitä, jotka ovat olleet poliisin tietoon tulleen perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrina vähintään kahtena eri vuonna ja 2 900 vähintään kolmena eri vuonna. Aikuisista vähintään kahtena vuonna uhriksi joutui noin 9 500, joista 83 prosenttia oli naisia. Vähintään kolmena vuonna uhriksi joutuneista aikuisista naisia oli 89 prosenttia. Alaikäisiä useampana vuonna uhriksi joutuneita oli hieman alle 1 400.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit 2011 – 2020

Uhrin ja epäillyn suhde 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Yhteensä 10 466 10 855 9 682 9 128 9 965 10 139 9 814 10 244 10 926 10 793
Epäilty uhrin vanhempi 1 852 2 282 1 825 1 773 2 316 2 236 2 179 2 395 2 576 2 209
…Epäilty uhrin biologinen tai ottoisä 1 217 1 458 1 154 1 111 1 396 1 353 1 312 1 439 1 579 1 396
…Epäilty uhrin biologinen tai ottoäiti 508 699 568 567 795 759 757 830 893 715
…Epäilty uhrin perheessä vanhempi, ei biologinen 127 125 103 95 125 124 110 126 104 98
Sisarukset 575 576 594 492 518 512 499 468 594 575
Lapsi kohdistanut vanhempaansa 517 506 483 501 474 507 490 566 615 665
Puolisoiden välinen yhteensä 4 459 4 425 3 831 3 581 3 663 3 826 3 435 3 654 3 995 4 259
…Avopuoliso 1 656 1 643 1 427 1 361 1 614 1 625 1 429 1 494 1 644 1 632
…Aviopuoliso 2 803 2 782 2 404 2 220 2 049 2 201 2 006 2 160 2 351 2 627
Entinen aviopuoliso 895 855 832 797 784 848 838 840 851 513
Entinen avopuoliso 1 557 1 622 1 508 1 465 1 385 1 348 1 396 1 382 1 370 1 590
Muu samassa taloudessa asuva 49 61 57 59 316 325 384 414 392 424
Serkukset 32 38 36 25 30 22 20 33 28 39
Uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi 530 490 516 435 479 515 573 492 505 520

Aineisto

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta-aineisto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta poliisille ilmoitetuista rikoksista. Poliisin Patja-järjestelmän rikosilmoitusaineiston uhrille ja epäillylle on yhdistetty Tilastokeskuksen aineistoista kotipaikkatietoja, tieto perheasemasta sekä lapsista, vanhemmista, aviopuolisosta ja rekisteröidystä puolisosta. Perheaseman ja asuintietojen perusteella on päätelty asuvatko uhri ja epäilty avoliitossa. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Tilastoaineistoon on lisätty tarkastelu siitä, onko uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi. Mikäli uhri ja epäilty ovat keskenään avo- tai avioliitossa tai ovat entinen avio- tai avopari, he kuuluvat ensisijaisesti näihin luokkiin ja vasta sen jälkeen tarkastellaan, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta. Avopuolisoita etsitään vuodesta 2020 alkaen viideltä edelliseltä vuodelta. Aiemmin tarkasteltiin vain edellistä vuotta. Aikasarja on korjattu taaksepäin ja tästä syystä luvut ovat hieman muuttuneet.

Vuodesta 2015 lähtien on myös huomioitu, ovatko uhri ja epäilty asuneet samassa asunnossa jonakin tilastovuoden kuukautena. Samassa asunnossa asuneista on muodostettu avopareja, jos molemmat ovat yli 18–vuotiaita, vastakkaista sukupuolta ja heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta. Tilastoon on poimittu kaikki tilastovuonna ilmoitetut rikokset, joten rikos on voinut tapahtua myös aiempana vuonna. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvinä rikoksina huomioidaan rikoslain 20 luvun seksuaalirikoksien ja 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoksien lisäksi vapaudenriisto (RL 25:1–2§), laiton uhkaus (25:7§), vainoaminen (25:7a§), pakottaminen (25:8§) ja ihmiskauppa (25:3§). Lisäksi huomioidaan ryöstö (31:1§) ja kiristysrikokset (31:3§).

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi