Tuomas Aslak Juuso, puheenjohtaja, Anni Koivisto, I varapuheenjohtaja, Leo Aikio, II varapuheenjohtaja
Saamelaisiin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt huomattavasti viime aikoina, kun saamelaiskäräjälakiesitystä on käsitelty eduskunnassa ja julkisuudessa. Olemme seuranneet hyvin huolestuneina jopa vihan lietsontaa ja väkivallalla pelottelua, sekä yhä vain kovenevaa, saamelaisiin kohdistuvaa keskustelukulttuuria. Saamelaiskäräjien puheenjohtajina tuomitsemme täysin saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen ja peräänkuulutamme asiallista ja faktoihin perustuvaa keskustelua.
Tutkimusten mukaan saamelaiset kohtaavat edelleen syrjintää ja vihapuhetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viimeisten päivien aikana olemme saaneet todistaa, kuinka häirintä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa, ja se kohdistuu erityisesti saamelaisten oikeuksia puolustaviin henkilöihin. Jopa eduskunnassa on maalailtu väkivaltaisia uhkakuvia. Jokaisella, etenkin näkyvissä luottamustehtävissä ja muissa merkittävissä asemissa olevilla henkilöillä, on vastuu luoda rakentavaa ja faktoihin perustuvaa keskustelukulttuuria, ja olla lietsomatta saamelaisiin kohdistuvaa vihaa. Kaikenlainen vihapuhe tulee ehdottomasti tuomita, erityisesti, kun se kohdistuu haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön.
Erityisen huolissamme olemme saamelaisnuorista ja heidän jaksamisestansa. Yhteiskunnallisen keskustelun sävyllä on valtava vaikutus, ja kaikilla nuorilla on oikeus elää Suomessa rauhassa, kulttuuritaustastaan huolimatta. Pyydämme, että epäasiallisiin, pilkkaaviin, vähätteleviin ja valheellisiin kommentteihin puututaan ripeästi. Suomalaisyhteiskunnassa ei tietoa saamelaisista ole riittävästi, ja siksi sen totuudenmukaisuus on erityisen tärkeää.
Haluamme myös muistuttaa, että me Saamelaiskäräjien edustajat olemme aina käytettävissä keskusteluun, sekä taustoittamaan asioita ja Saamelaiskäräjien toimintaa. Erityisen tärkeää on perehtyä huolellisesti esitettyihin väitteisiin ja niiden todenperäisyyteen: esimerkiksi saamelaiskäräjälain uudistukseen liittyvät faktat ovat helposti saatavilla. Saamelaiskäräjien ydintehtäviin ja toimintaan voi tutustua Saamelaiskäräjien verkkosivuilla: https://www.samediggi.fi/ydintehtava/
On turha lietsoa kuvaa saamelaisista riitelevänä kansana. Meillä on erimielisyyksiä, siinä missä suomalaisillakin, ja niihin tärkeimpänä ratkaisuna tulee aina olla rakentava, faktapohjainen keskustelu. Saamelaiset ja suomalaiset ovat jo pitkään toimineet hyvässä yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueella.
Saamelaiskäräjät, eli kaikki sen luottamushenkilöt, ovat sitoutuneet yhteisiin eettisiin ohjeisiin, jotka täyskokous on hyväksynyt kesäkuussa 2019. Ohjeiden tarkoituksena on opastaa, kuinka valita eettisesti oikeita toimintatapoja ja miten ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää ja tarvittaessa puuttua niihin. Tarkoituksena on vahvistaa sitä, että asioita käsitellään Saamelaiskäräjillä asiallisesti, arvokkaasti ja asian vaatimalla vakavuudella ja sitoumuksella.
Saamelaiskäräjien täyskokous käsittelee hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta tiistaina 29.11.2022. Odotamme, että eettisiä ohjeita noudatetaan myös meidän omassa täyskokouksessamme, ja että keskustelua käydään asiallisesti ja arvokkaasti.