Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kuva: Pietarsaaren kaupunki
Yhdenvertaisuusvaltuutetun maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonnassa on havaittu, että viranomaisilla ei ole selkeitä rakenteita, eikä ohjeistusta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palautusten valmistelussa. Haavoittuvaa asemaa ei aina tunnisteta ja esimerkiksi lapsen oikeudet huomioidaan vaihtelevasti. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että poliisille ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tulisi luoda rakenteet, toimintamallit ja ohjeistus, jotka turvaavat haavoittuvassa asemassa olevien palautettavien oikeudet palautusta valmisteltaessa ja sen aikana.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti viranomaisten, kuten poliisin ja vastaanottokeskusten toimintaa, silloin kun haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä palautetaan. Selvitystä tehtiin Euroopan unionin sisäasioiden rahastosta (AMIF) saadun hankerahoituksen tuella. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien palautettavien tunnistamista ja tarpeiden huomioon ottamista palautustoiminnassa. Haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi lapset ja fyysisesti tai psyykkisesti sairaat henkilöt, jotka tarvitsevat usein erityistä huomiota ja tukea, jotta heidän perusoikeutensa toteutuisivat.
Hankkeessa valvottiin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palautuksia. Osa palautuksista valvottiin siitä asti, kun palautettava henkilö noudettiin majoituspaikastaan aina kohdemaan viranomaisille luovuttamiseen saakka. Lisäksi valvontaa kohdistettiin palautuksen valmisteluvaiheeseen Suomessa. Valvotuissa palautuksissa oli mukana lapsiperheitä, psyykkisesti tai fyysisesti sairaita henkilöitä, iäkäs henkilö sekä ihmiskaupan uhri. Hankkeessa laadittiin lisäksi kysely viranomaisille, joka lähetettiin poliisilaitoksille ja vastaanottokeskuksiin, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle sekä säilöönottoyksiköille. Hankkeessa tehtyjen valvontojen sekä viranomaisille suunnatun kyselyn pohjalta on koottu raportti haavoittuvuuden tunnistamisesta ja huomioon ottamisesta palautustoiminnassa. Valtuutettu esittää raportissa useita suosituksia palautettavien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi.
Valvonnassa on tullut myös ilmi, että yksittäisissä palautuksissa sekä poliisilla että vastaanottokeskuksilla on hyvin perusoikeusmyönteisiä toimintatapoja, joissa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeet on tarkkaan kartoitettu ja huomioitu.
Huolestuttavana havaintona valvonnassa nousi kuitenkin esille tilanteita, joissa palautettavan haavoittuvuutta ei ollut tunnistettu, eikä palautettavien tarpeita ole näin osattu ottaa huomioon. Hankeaikana havaittiin myös tilanteita, jotka herättivät kysymyksen, onko päätöksentekijä saanut kaiken olennaisen palautettavan asemaan vaikuttavan tiedon käyttöönsä arvioidessaan esimerkiksi maastapoistamisen täytäntöönpanokiellon määräämistä.
– Tällaisissa tapauksissa konkretisoituu riski perusoikeusloukkauksista. Viranomaisiin tulee luoda rakenteet, jotka turvaavat haavoittuvassa asemassa olevien palautettavien oikeudet, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Lapsen oikeuksien toteuduttava nykyistä paremmin
Hankeaikana saatujen tietojen perusteella poliisi arvioi ja ottaa lapsen edun huomioon vaihtelevasti palautusten täytäntöönpanossa ja sen valmistelussa. Valvonnassa saatujen havaintojen mukaan lapsiperheiden palautuksissa korostuu palautusmatkaan valmistautumisen merkitys. Ennen lähtöä voi tulla esiin uusia seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon lapsen etua arvioitaessa tai lapsen olosuhteet ovat voineet muuttua päätöksen teon jälkeen
Lähes kaikissa hankkeen aikana valvotuissa palautuksissa ilmeni, että lapsista pidettiin täytäntöönpanon aikana hyvää huolta. Joissain valvotuissa palautuksissa lapsen edun ja tilanteen huomioimisessa olisi kuitenkin ollut parannettavaa. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että lapset toimivat palautuksen aikana joissain tilanteissa vanhemman ja poliisin välisissä keskusteluissa tulkkeina. Antamissaan palautteissa yhdenvertaisuusvaltuutettu korosti sitä, ettei käytäntö ole hyväksyttävä, eikä lapsen edun mukainen. Poliisihallituksen ohjeeseen lisättiin hankkeen aikana kielto käyttää lasta tulkkina perheen asioita käsiteltäessä missään maasta poistamisen vaiheessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että poliisi luo selkeän prosessin lapsen edun arvioimiseksi ennen palautuksen täytäntöönpanoa. Tämä olisi hyvä suunnitella yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja liittää myös osaksi poliisien koulutusta.
Lisätietoa lapsen edun toteutumisesta maastapoistamisen täytäntöönpanossa löytyy yhdenvertaisuusvaltuutetun blogista.
Koko raportti ”Miten vahvistaa palautettavien oikeuksia – haavoittuvuuden tunnistaminen ja huomioon ottaminen palautustoiminnassa” löytyy yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivulta.