Tilastokeskus selvitti oikeusministeriön tilauksesta naisiin kohdistuvien väkivaltatapausten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen vuosina 2009–2022. Vastaavaa laajaa tilastoselvitystä ei ole Suomessa aiemmin tehty.
Suurimmat muutokset aikavälillä 2009–2022 tapahtuivat vuonna 2011, kun lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Syyttäjälle ilmoitettiin tapauksista vakaasti, mutta asianomistajan perumien rikosilmoitusten sekä rangaistuksen vaatimatta jättämisten määrä laski. Rikoksen vähäisyyteen ja vanhenemiseen liittyviä päätösperusteita käytettiin sen sijaan useammin.
Vuosina 2019–2022 käräjäoikeuksissa ratkaistuissa väkivaltatapauksissa noin 40 prosentissa uhri oli nainen, mutta parisuhdeväkivallassa uhri oli nainen 80 prosentissa tapauksista. Tarkasteltujen rikosilmoitusten käsittelyn kesto poliisilla on pidentynyt.
Noin 40 prosenttia naisuhrien vuonna 2019 ilmoittamista parisuhdeväkivaltatapauksista oli saanut lainvoimaisen tuomion alioikeudessa vuoden 2022 loppuun mennessä. Rikosilmoituksen jättämisestä käräjäoikeuden ratkaisuun kului noin vuosi.
Perheväkivaltatapauksista suurin osa johti sakkotuomioon, mutta parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi. Yleisesti naiset kohtaavat enemmän väkivaltaa miesten taholta, kun taas miesuhreilla tekijäkin on useimmiten mies.
Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston aineistoja. Tarkasteluun otettiin pahoinpitelyrikokset ja henkirikoksen yritykset. Erikseen tarkasteltiin parisuhdeväkivaltaa, perheväkivaltaa sekä kaikkia poliisille ilmoitettuja tai tuomioistuimeen edenneitä tapauksia. Selvitys keskittyi naisiin kohdistuviin tekoihin, mutta vertailun vuoksi seurattiin myös miehiin kohdistuvan väkivallan etenemistä rikosprosessissa.