Lappeenrannan Energiaverkot Oy korottaa sähkön siirtohintoja kasvavien toimitusvarmuusinvestointien ja Fingridin kantaverkkomaksujen korotuksen takia noin 8 prosenttia 1.4.2016 alkaen. Hinnankorotuksen vaikutus asiakkaan verolliseen sähkön siirtohintaan on noin 5 %. Siirtohintojen muutos merkitsee sähkölaskuun korotusta kerrostaloasujalle(* noin 11 € vuodessa ja sähkölämmittäjälle(* noin 60 € vuodessa. Edellinen hintojen korotus tehtiin 1.12.2013.
Sähkönsiirron toimitusvarmuutta parannetaan
Energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale kertoo, että Energiaverkoilla on tulevien vuosien aikana tarkoitus lisätä merkittävästi sähköverkon maakaapelointia lähinnä taajamissa. Kaapelointi aloitettiin noin vuosi sitten Taipalsaarella keskustan ja Saimaanharjun taajamissa. Osuudet valmistuivat viime syksynä ja keväällä niissä tehdään enää viimeistelytöitä. Maakaapelointia jatketaan tänä vuonna Savitaipaleen taajamassa ja sen jälkeen vuorossa ovat Lemin, Ylämaan ja Joutsenon taajamat. Näiden jälkeen keskitytään taajamien ulkopuolisen sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen.
Tavoitteena on vuoden 2028 loppuun mennessä saada kaikki jakelualueen asiakkaat lain edellyttämän säävarman sähkönjakelun piiriin. Kaikkiaan toimitusvarmuusinvestointeja tehdään normaalien noin 80 M€:n saneerausinvestointien lisäksi noin 40 M€ seuraavien 12 vuoden aikana.
Puolet asiakkaista jo säävarmassa sähköverkossa
Sähkön jakeluverkonhaltijana Lappeenrannan Energiaverkot voi itse päättää, millä keinoilla lain vaatimus täytetään. Taipale kertoo, että yhtiöllä on keskijännitejohtoja yhteensä noin 2 000 kilometriä, joista noin 18 % on maakaapelia. Pienjännitejohtoja verkossa on noin 4 000 kilometriä, joista noin puolet on jo maakaapelia. Energiaverkoilla on tavoitteena kasvattaa keskijänniteverkkojen maakaapelin osuus 40 %:in ja pienjännitejohtojen osalta lähes 70 %:in. Säävarmaa sähköverkkoa on lähdetty suunnittelemaan heti vaatimusten voimaan tultua ja sitä edistetään muillakin keinoin kuin maakaapeloinneilla.
Taipale tarkentaa, että maakaapelointien ohessa myös muiden toimitusvarmuutta parantavien toimien suunnittelu ja toteutus on meneillään.
– Esimerkiksi jatkossa ilmajohtoja saneeratessa tai rakentaessa niitä sijoitetaan avoimeen ympäristöön pelloille tai teiden varsille, jotta voidaan vähentää esimerkiksi myrskyjen kaatamien puiden tai lumikuormien painosta katkenneiden oksien aiheuttamia sähkökatkoja. Muita keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat muun muassa maastokatkaisijoiden, sähköverkkoautomaation ja kauko-ohjattavien erotinasemien lisääminen, varayhteyksien rakentaminen ja varavoiman käyttö tietyissä kohteissa sähkön saannin varmistamiseksi. Lisäksi olemme aloittaneet Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen kanssa raivausprojektin, jossa pyrimme edistämään metsänomistajien maille sijoittuvien ilmajohtoverkostojen säävarmuutta yhteistyössä metsänomistajien kanssa.
Vuoden 2013 syyskuussa voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei saa aiheuttaa asemakaava-alueella verkon käyttäjille yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Tämä vaatimustaso on täytettävä viimeistään 31.12.2028.
Energiaverkot tiedottaa säävarman sähköverkon hankkeen suunnitelmista ja toteutumisesta toimialueensa asiakkaille Energian nettisivujen ja asiakaslehtien välityksellä.
(* Kerrostaloasukas = kerrostalohuoneisto, ei sähkökiuasta, pääsulake 1×25 A, sähkön käyttö 2 000 kWh/vuosi ja
sähkölämmittäjä = pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3×25 A, sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi