Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä laski tammi-kesäkuun aikana runsas kaksi prosenttia eli noin 9 000 rikoksen verran edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi-kesäkuussa 2016 poliisille ilmoitettiin yhteensä 384 808 rikosta.
Poliisihallituksen poliisijohtaja Timo Saarinen on rikosten määrän kehityksen suuntaan tyytyväinen.
– Esimerkiksi väkivaltarikosten määrä on laskenut, erityisesti henkirikoksia on tapahtunut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Sen sijaan esimerkiksi seksuaalirikosten ja nettipetosten määrien kasvusta hän on huolestunut.
Väkivaltarikokset vähentyneet
Alkuvuoden aikana henkirikoksia kirjattiin kuusi eli 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Henkirikoksia tilastoitiin koko viime vuoden aikana historiallisen vähän, 85 kappaletta. Kehitys näyttäisi siten jatkuvan puolen vuoden tarkastelussa vielä edellistäkin vuotta parempana. Törkeiden pahoinpitelyiden määrä on myös laskenut, poliisille ilmoitettiin törkeitä pahoinpitelyitä 21 kappaletta eli 3,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän.
Väkivaltarikosten määrä väheni kokonaisuudessaan noin 1,6 prosenttia ja pahoinpitelyiden määrä laski noin 1,9 prosenttia.
Pahoinpitelyrikoksissa ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuus on noussut edellisestä vuodesta reilulla kolmanneksella (38 %). Samaan aikaan tapausten määrä, joissa ulkomaalainen on pahoinpitelyrikoksen asianomistaja, on myös noussut saman verran (39 %).
Seksuaalirikosten määrä noussut
Seksuaalirikosten määrä on noussut noin 12 prosenttia. Poliisille ilmoitettiin 176 seksuaalirikosta enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Raiskausrikoksia tuli poliisin tietoon noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän.
Seksuaalisia ahdisteluita tuli poliisin tietoon 258 eli 155 rikosta enemmän kuin edellisen vuoden tammi-kesäkuun aikana, jolloin poliisille ilmoitettiin 103 seksuaalista ahdistelurikosta. Voimakkaimmin seksuaalisten ahdisteluiden määrä on noussut Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueilla.
Niissä rikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, on seksuaalirikoksissa ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä noussut 143 rikoksella.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli viime vuoden tammi-kesäkuussa 14 rikosta, kun tänä vuonna puolen vuoden aikana ulkomaan kansalaista epäillään 77 seksuaalisesta ahdistelusta. Vastaavat luvut Suomen kansalaisten tekemiksi tilastoitujen rikosten osalta olivat viime vuoden osalta 57 rikosta ja tänä vuonna 76 rikosta. Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut 46 prosenttia (36 rikosta).
Seksuaalirikostapauksissa, joissa asianomistaja on tiedossa, on ulkomaalaisten asianomistajien määrä noussut 66,7 prosenttia (52 tapausta) edellisen vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna.
Nettipetosten määrä jatkaa kasvuaan, ulkomaan kansalaisten osuus kasvanut yli 40 prosenttia
Petosrikosten määrä on jatkanut huimaa kasvua. Määrä kasvoi 24 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kehitys johtuu nettipetosten määrän kasvusta.
Petosrikoksissa ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuus on noussut huomattavasti (45 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Myös ulkomaan kansalaisten osuus asianomistajina näissä tapauksissa on noussut (44 %).
Huumekuljettajien osuus rattijuopumuksista kasvaa
Liikenteenvalvontaa on tehty hieman aikaisempaa vähemmän ja tämä heijastuu paljastettujen liikennerikosten määrään, mikä on laskenut noin 3 000 liikennerikoksen verran edelliseen vuoteen verrattuna.
Alkoholiperusteisten rattijuopumusten määrä on pidemmälläkin aikavälillä ollut laskussa, mutta huumekuljettajien osuus rattijuopumusrikoksista on ollut merkittävässä kasvussa. Huumaantuneena ajaminen täyttää yleensä tavanomaisen rattijuopumuksen tunnusmerkistön, joten tämä selittää poliisin tietoon tulleiden tavanomaisten rattijuopumusten määrän kasvua.
Automaattivalvonnan suoritteiden määrä on kasvanut 40 prosenttia tämän vuoden tammi-kesäkuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Suoritteet sisältävät myös huomautukset, joiden määrän lisääntyminen selittää merkittävän osan kasvusta. Tämä johtuu automaattivalvonnan tehostamisesta, jolla pyritään kompensoimaan perinteisen liikenteenvalvonnan määrän vähenemistä.
Vastaanottokeskusten lähettyvillä jalkapartiointia
Poliisille tulleiden kiireellisten A-hälytystehtävien määrä lisääntyi noin tuhannella tehtävällä. Kiireellisten A-hälytystehtävien toimintavalmiusaika parani hieman 9.5 minuutista 9,4 minuuttiin ja viipymättä hoidettavien A ja B -kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaika pysyi samana eli 17, 6 minuutissa.
Tehtävämäärissä suurimmat kasvut aiheutuivat liikennetehtävien kirjautumisesta yhä useammin C-kiireellisyysluokan tehtäviksi (ajoneuvon tarkastus ja ajoneuvon pysäyttäminen) sekä siitä, että vastaanottokeskusten läheisyydessä sekä julkisilla paikoilla poliisi suoritti näkyvää järjestyksenvalvontaa ja auto- ja jalkapartiointia enemmän kuin vuonna 2015. Näistä valta-osa oli partioiden oma-aloitteisia tehtäviä.
A–kiireellisyysluokkaan kuuluva tehtävä on hoidettava välittömästi eikä sitä saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä. B–kiireellisyysluokan tehtävät pyritään hoitamaan viipymättä, mutta ne voidaan tarvittaessa priorisoida laittamalla odotukselle tai keskeyttämällä. C-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana.
Passeja ja henkilökortteja myönnetty viime vuotta enemmän
Vuoden 2016 alusta alkaen ajokorttiasiat siirtyivät poliisilta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille ja suppeat turvallisuusselvitykset paikallispoliisilta Suojelupoliisille. Muutoksista johtuen poliisin käsittelemien lupa-asioiden kokonaisvolyymi on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 17 prosenttia.
Matkustusasiakirja-asioissa kasvu on ollut merkittävää alkuvuodesta: passi-asioiden määrä on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 11,3 ja henkilökortti-asioiden 10,6 prosenttia. Kasvu johtuu siitä, että tänä vuonna vanhenevat viimeiset kymmeneksi vuodeksi myönnetyt passit.
Sähköisiä passihakemuksia tuli tammi-kesäkuun aikana 289 000 kappaletta eli noin 60 prosenttia kaikista passihakemuksista. Henkilökorttihakemuksia tammi-kesäkuussa tuli noin 81 000, joista noin 29 000 tuli sähköisesti vireille.
Kesäkuussa passihakemuksia tuli noin 80 000, joista sähköisesti jätettiin noin 50 000. Sähköisistä hakemuksista 17 700 passia myönnettiin kokonaan sähköisellä prosessilla eli poliisilaitoskäyntiä ei tarvittu lainkaan. Vastaavasti henkilökortteja haettiin noin 14 700, joista 39 prosenttia laitettiin vireille sähköisesti.
Turvapaikanhakijoita 50–100 viikossa
Kuluvan vuoden aikana turvapaikanhakijoita on saapunut yhteensä 3 489, kun heitä viime vuoden aikana saapui noin 32 476.
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita tulee 50–100 viikossa. Eniten heitä tulee Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Suomessa vastaanottojärjestelmän piirissä tällä hetkellä on noin 25 000 turvapaikanhakijaa.
Turvapaikanhakijoita rikoksesta epäiltynä oli alkuvuoden aikana yhteensä 1 346. Yleisimpiä rikosnimikkeitä ovat pahoinpitely, näpistys, lievä pahoinpitely, laiton uhkaus ja laittoman maahantulon järjestäminen.
Asianomistajina heitä on yhteensä 959 kertaa, muun muassa pahoinpitelyssä ja laittomassa uhkauksessa.
Poliisien määrä laskenut hiukan
Poliisin koko henkilöstön määrä on laskenut alkuvuoden aikana 1,3 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Poliiseja oli kesäkuun lopussa 7 365, kun heitä vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli 7 401.