Julkisuudessa on viimeisen kuukauden ajan käyty vilkasta keskustelua Vantaankoskella sijaitsevasta myllyrakennuksesta ja rakennuksen omistajan sen yhteyteen suunnittelemasta vesivoimalasta.
Vantaan kaupunki on vuokrannut Erin Rosenströmille tontin viideksi vuodeksi 3.7.2012 alkaen sekä myynyt hänelle tontilla sijaitsevat rakennukset, muun muassa myllyrakennuksen. Vuokratulla kiinteistöllä ei ole osuuksia yhteisiin maa- tai vesialueisiin. Rosenströmillä on vuokrasopimuksen mukaan optio ostaa tontti itselleen sen jälkeen kun rakennusten korjausvelvoite on täytetty ja alueelle laadittava asemakaavamuutos on tullut voimaan. Asemakaavamuutos ei ole vielä edennyt eikä korjausvelvoitetta kaupungin käsityksen mukaan ole täysin täytetty.
Kaupungin tiedossa ei ole, että olisi olemassa dokumentteja, jotka kiistattomasti osoittaisivat, että myllyrakennuksen omistamiseen liittyisi oikeus vesivoiman hyödyntämiseen. Tonttiin rajautuva vesialue kuuluu tilaan Dahlfors 92-411-6-0, johon kaupunki on saanut lainhuudon 4.8.1975. Vuokrattu tontti on lohkottu mainitusta tilasta. Muut Vantaankosken vesialueet ja yksi vesijättöalue ovat tulleet kaupungille lunastustoimituksella, joka on rekisteröity 17.8.2013.
Kaupungin käsityksen mukaan se ei ole rakennukset myydessään luovuttanut eikä voinut luovuttaa mitään Vantaanjoen vesialueeseen tai vesivoiman käyttöön liittyviä oikeuksia. Mikäli kaupunki olisi tarkoittanut luovuttaa vesivoiman myllyrakennuksen kaupan yhteydessä, tästä olisi tullut erikseen mainita kauppakirjassa, sillä vesilain (587/2011) 8 luku 3 § mukaan ”Oikeus tietyltä vesialueelta saatavan vesivoiman tai sen osan käyttämiseen (vesivoiman käyttöoikeus) voidaan luovuttaa toiselle määräajaksi tai pysyvästi. Luovutussopimus on, jotta sillä olisi tässä laissa tarkoitetut vaikutukset, tehtävä kirjallisesti noudattaen mitä kiinteän omaisuuden luovuttamisen muodosta maakaaressa säädetään.” Rakennusten kauppakirjaa ei ole tehty maakaaressa säädetyllä tavalla.
Uudenmaan ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan ”maakunta-arkistosta löytynyt kuvernöörin lupa vuodelta 1893 koskee Vantaankoskessa olevaa alempaa laitosta ja patoa eli Kuninkaantien eteläpuolella olevaa vanhaa viilatehdasta. Uudenmaan piiri-insinöörin lausunnossa vuodelta 1927 on maininta, että Rosenströmin nykyään omistamalla myllyllä (Kvarnbacka kvarnen) olisi ”ylimuistoinen nautintaoikeus”, jonka on tuolloin katsottu vastaavan lupaa. Vantaankoskessa myllyn kohdalla oleva pato sen sijaan on piiri-insinöörin lausunnon mukaan luvaton, ja KHO on vuonna 1931 määrännyt, että siihen pitää tehdä 10 metriä leveä valtaväyläaukko. Sitä ei kuitenkaan ole jostain syystä koskaan tehty.”
Alue on voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Tulevassa asemakaavassa tullaan varautumaan alueen käyttämiseen mahdollisesti majoitus- ja pienimuotoiseen työpajatoimintaan. Kaupunki ei vielä ole saanut kaavatyön etenemisen kannalta tarpeellisia lähtötietoja, mm. tontinkäyttösuunnitelmaa tai tietoja pysäköintitarpeista. Tulevassa asemakaavassa ei tulla mahdollistamaan voimalatoimintaa.
Vantaa on jo pitkään tehnyt aktiivisesti töitä virtavesiensä hyvinvoinnin eteen. Vantaankoski on arvokas kalastus- ja virkistyskohde, jossa uhanalainen taimen kutee. Parhaillaan meneillään on Purojen ja jokien Vantaa –teemavuosi, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä Vantaan purojen ja jokien tunnettavuutta ja arvostusta sekä edelleen lisätä virtavesien elinvoimaisuutta.