Unkarin oikeusvaltio- ja demokratiakehitys puhuttivat Euroopan neuvoston parlamentaarikkoja tiistaina, mutta maa välttyi kuitenkin joutumasta Euroopan neuvoston erityistarkkailuun eli monitorointiin. Suomalaisista kansanedustajista puheenvuoron pääsivät keskustelussa käyttämään valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) ja Riitta Myller (sd.).
Euroopan neuvoston jäsenvelvoitteiden toteutumista seuraava parlamentaarisen yleiskokouksen monitorointikomitea oli esittänyt, että Unkari pantaisiin tehovalvontaan eli yleiskokous alkaisi selvittää maan ihmisoikeus- ja demokratiatilannetta.
Monitorointi jakoi mielipiteitä Euroopan neuvostossa, sillä komitean äänestyspäätös syntyi pienimmällä mahdollisella enemmistöllä. Yleiskokous puolestaan päätti tiistaina äänin 135–86, ettei monitorointia aloiteta. Unkaria koskeva päätöslauselma ilman monitorointia hyväksyttiin äänin 159–32.
Myös suomalaisten kansanedustajien mielipiteet jakautuivat tiistai-illan keskustelussa.
– Unkarin hallitus on valittu demokraattisesti ja sillä on kahden kolmasosan enemmistö maan parlamentissa. Sen hyväksymillä uusilla laeilla on kuitenkin murennettu oikeusjärjestelmän uskottavuutta ja puolueettomuutta sekä kavennettu median vapautta. Voiko hallitus toimia Euroopan neuvoston arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, vastaan, vaikka sillä olisi valtakirja omalta kansaltaan? Tämän selvittämiseksi kannatan monitorointia, Riitta Myller totesi.
Kimmo Sasin mielestä monitoroinnin kynnys ei ylity, koska Unkarissa ei ole tapahtunut kansalaisiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia, maassa ei ole poliittisia vankeja ja siellä järjestetään vapaat vaalit. Sasin arvion mukaan monitorointi tosiasiassa hidastaisi uudistuksia Unkarissa ja poistaisi Unkarin kahdeksi vuodeksi Euroopan neuvoston asialistalta, koska asiaan palattaisiin vasta tuolloin valmistuvan raportin muodossa.
– Pääministeri Orbanin vallantäyteisyys on johtanut vallankäytön maksimointiin, tosin perustuslaillisissa puitteissa. Oikea tapa toimia olisi, että Euroopan neuvosto katsoo ne lainsäädäntöalueet, joilla on merkittäviä ongelmia ja laatii raportteja ongelmista, perustellen ongelmien syyt ja esittäen ratkaisuvaihtoehtoja. Tässä sen pitää käyttää apuna Venetsian komissiota. Näin pidetään koko ajan lainsäädännön uudistamispainetta yllä. On kuitenkin muistettava, että viime kädessä ratkaisut tekee Unkarin kansaa edustava parlamentti eivätkä muiden maiden parlamentaarikot tai asiantuntijat. Tämä on parlamentaarisen demokratian ydin, Sasi huomautti.
Äänestystulos löytyy yleiskokouksen verkkosivuilta
http://assembly.coe.int/defaultE.asp (Voting results).
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Neuvoston 47 jäsenmaan parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Sasin ja Myllerin lisäksi kansanedustajat Maria Guzenina-Richardson (puheenjohtaja, sd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Pirkko Mattila (ps.) sekä varajäseninä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Jaana Pelkonen (kok.) ja Jouko Skinnari (sd.).