Eduskunta päätti täysistunnossaan yksimielisesti olla nostamatta syytettä pääministeri Jyrki Kataista (kok.) kohtaan niin sanotussa Himas-tapauksessa. Asiaa käsiteltiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta, jossa todettiin, että ei ole syytä epäillä pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) menetelleen muistutuskirjelmän tarkoittamissa virkatoimissa lainvastaisesti.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja yhdeksän muuta kansanedustajaa saattoivat pääministerin virkatoimien lainmukaisuuden perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi muistutuskirjelmällään. Muistutuksen tekijät pyysivät perustuslakivaliokuntaa tutkimaan, onko pääministeri Katainen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lain vastaisesti osallistuessaan rahoituksen järjestämiseen Sofos Oy:n tutkimushankkeelle.
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä oli arvioida, onko pääministeri Katainen menetellyt lainvastaisesti, ja esittää tästä kysymyksestä kannanotto eduskunnalle. Sen sijaan valiokunta ei arvioinut toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, joka kuuluu poliittiseen vastuun piiriin.
Mietinnössään valiokunta on arvioinut virkatoimia niin esteellisyyden kuin hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisen näkökulmasta.
Valiokunta katsoo, ettei Katainen ole ollut esteellinen, kun hän on vuonna 2011 eri tavoin osallistunut toimiin, jotka johtivat sopimukseen kansainvälisen tutkimushankkeen toteuttamisesta. Kataisen ja Himasen lähinnä
virka- ja työtehtävien pohjalta syntynyt tavanomainen tuttavuussuhde ei perusta esteellisyyttä.
Valiokunnan saamasta selvityksestä ei ole ilmennyt, että Katainen olisi henkilökohtaisista syistä pyrkinyt vaikuttamaan sopimusosapuoliin tai sopimuksen valmisteluun valtioneuvoston kansliassa tai, että hänen toimensa olisivat muutoin olleet tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastaisia.
Valiokunta oli asiassa yksimielinen.