Useat Etyj-maat ovat tänä viikonloppuna koolla Saksan ja Ranskan rajalla Leinsweilerissa Etyjin yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanervan (kok.) kutsusta. Seminaariin on kutsuttu kansanedustajia merkittävistä eurooppalaisista maista keskustelemaan pitkittyneistä konflikteista sekä niiden epävakauttavasta vaikutuksesta maanosamme turvallisuudelle.
Kanerva painottaa vuoropuhelua ja toteaa, että kriisissä tai jopa sodassa olevien maiden kansanedustajien saaminen yhteisen pöydän ääreen on myönteinen signaali, joka lisää keskinäistä luottamusta.
Saksan liittopäivien isännöimässä seminaarissa kansanedustajat pohtivat, miten Etyj voi toimia niin kutsuttujen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseksi. Kyseiset konfliktit hiertävät maiden välejä ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Viime aikoina varsinkin vuoristo-Karabahin tilanne on osoittanut, että pinnan alla kytevissä konflikteissa piilee avoimen sodan välitön riski. Vuoristo-Karabahin lisäksi jäätyneitä konflikteja on Etyj-alueella muun muassa Transnistriassa ja Etelä-Ossetiassa sekä Abhaasiassa. Ukraina mukaan lukien monet Etyj-alueen konflikteista ovat muuttuneet suoraksi sodankäynniksi.
”Puheenjohtajana olen aloittanut työn, jonka tarkoitus on systematisoida Etyjin rauhanvälitystä ja tehostaa vuoropuhelua osapuolten kesken. On tärkeää käydä luottamuksellisia keskusteluja poissa julkisuuden valokeilasta. Se mahdollistaa uusien väylien etsimisen virallisten kantojen toistelemisen sijaan, eli vapaamman tavan pyrkiä eteenpäin. Kokeneilla kansanedustajilla on potentiaalia, joka tulee valjastaa ratkaisukeskeiseen toimintaan”, Kanerva totesi.
Seminaari järjestettiin Saksan ja Ranskan rajalla alueella, joka on kuulunut vuoroin kummallekin valtiolle ja jonka hallinnasta on myös sodittu. Seminaarin tavoite oli tarjota konfliktimaiden edustajille mahdollisuus vuoropuheluun puolueettomalla maaperällä sekä näyttää, miten kaksi entistä vihollismaata voivat elää rauhanomaisesti.