Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on ehdottanut hätäapua terveyskeskuksille. Ministeri on nimennyt terveyskeskukset murheenkryyniksi*), jotka eivät nykymuodossaan toimi. – Terveyskeskukset eivät tarvitse hätäapua, vaan kunnon resurssit, vastaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine.
Hätäapu tarkoittaisi aivan ilmeisesti ostopalvelujen lisäämistä. Hätäapupuheiden taustalla kajastaakin yksinkertaisesti pyrkimys ulkoistaa terveyspalveluja yhä reippaammin, Niemi-Laine arvioi. Yksityinen sektori haluaa entistä suuremman osan niistä verorahoista, joita nyt ohjataan kuntien terveyskeskuksiin ja julkisiin sairaaloihin.
– Meillä on viime vuosina investoitu satoja miljoonia euroja verorahoja yksityiseen terveysbisnekseen; ulkoistaminen ja yksityisten palvelujen kela-korvaukset ovat vieneet siihen suuntaan. Samalla perusterveydenhuolto on päästetty osin rapautumaan.
– Tälle tielle täytyy nyt saada loppu. Yhteiset rahat on sijoitettava kestävästi eli julkisiin palveluihin. Se on myös viime vuosian revähtäneiden terveyserojen kaventamisen kannalta paras vaihtoehto.
Risikon ehdotuksen mukaan hallitus hankkisi terveyskeskuksille hätäapua marraskuussa linjattuaan ensin elokuussa sovittua rakennepakettiaan. Osana pakettia hallitus yrittää saada vauhtia pahasti puuroutuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen.
– Hätäapu ei uudistusta vauhdita, vaan pilaa sitä livauttamalla resursseja saranakautta yksityisille yrityksille.
– Hätäavun asemesta hallituksen pitää vahvistaa julkista perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskukset ovat kansanterveyden selkäranka.
Ulkoistaminen ei suosi paikallistaloutta
Yksityinen terveysbisnes on paljolti kansainvälisten suuryritysten käsissä, joista monilla on kytköksiä veroparatiiseihin. Ne tulouttavat voitoistaan veroja Suomeen hyvin vähän, jos juuri mitään.
– Palvelujen ostaminen tällaisilta yrityksiltä vähentää verotuloja eli sitä varantoa, jolla palvelut kustannetaan. Yhtälö on pitkän päälle mahdoton.
Ulkoistaminen ei suosi pieniä kotimaisia yrityksiä eikä paikallistaloutta, Niemi-Laine tähdentää. Pääomasijoittajien omistamat kansainväliset yritykset voittavat kilpailutuksia halvoilla sisääntulohinnoilla. Kun kilpailijat on syöty tai ostettu pois markkinoilta, hinnat nousevat.
– Ei pidä uskoa mainospuheita kotimaisen yrittämisen tukemisesta. Sen sijaan kannattaa muistaa, että julkinen palvelu kunnan terveyskeskuksineen on kotimaista jos mikä.
Niemi-Laine puhui torstaina liittonsa Hyvää työpäivää -tapahtumassa Lopella.
*) Helsingin Sanomien haastattelu 2.11.2013
Ammattiliitto JHL:n 240 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.