Valtiokonttori on aloittanut yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi. Syyksi virasto ilmoittaa hallituksen maaliskuisen kehyspäätöksen, jonka seurauksena Valtiokonttorille muodostuu yhteensä 4,5 miljoonan euron budjettivaje. Valtiokonttorin mukaan määrärahan supistuksen takia viraston on jo tämän vuoden puolella ryhdyttävä toimiin, ja vähennettävä henkilöstöään jopa 70:llä. Kun neuvottelut koskevat noin 300 henkeä, tarkoittaa tämä sitä, että lähes neljännes henkilöstöstä on vaarassa joutua työttömäksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pitää leikkausaikeita todella rajuina ja epätarkoituksenmukaisina.
– Hallituksen on elokuun budjettiriihessä ehdottomasti korjattava Valtiokonttorin rahoituskehys tehtävien edellyttämälle tasolle. Osaavan väen pois potkiminen vaarantaa vakavasti viraston velvoitteiden hoidon. Hallituksen on tehtävä tässä asiassa vahva korjausliike, vaatii JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch.
– Tosiasia on se, ettei väen vähentäminen tarkoita töiden vähenemistä. Valtiokonttori tuottaa palveluja paitsi valtiolle myös kansalaisille.
Esimerkiksi Karrasch nostaa kansalaispalvelujen vahingonkorvausyksikön, joka hoitaa mm. sotilasvammalain, tapaturmavakuutuslain, sotilastapaturmalain, rikosvahinkolain ja liikennevakuutuslain mukaisia asioita.
– Muun muassa tämä yksikkö on sopeuttamistoimien alaisena. Jos väki vähenee mutta työt eivät, käsittelyajat pitenevät kohtuuttomiksi ja kansalaisten oikeudet vaarantuvat. Monissa korvauslajeissa hakijoilla ei ole työnantajan suomaa palkkaturvaa takana, esimerkiksi työkyvyttömyyden kohdatessa. Henkilöt ovat siis riippuvaisia yksikön toimintanopeudesta myönnettäessä ansionmenetyskorvausta, Karrasch muistuttaa.
Mikäli Valtiokonttoriin on kuitenkin kohdistettava säästöjä, pitäisi ne JHL:n mielestä toteuttaa hankkeita jäädyttämällä ja kaikenkarvaisia konsultti- ja ostopalveluja leikkaamalla. Palveluja ostetaan kalliilla hinnalla ulkoa, ostamisen hyödystä ei ole takuuta eikä oletettuja säästöjäkään synny.
– Valtiokonttorin mielestämme epätervettä kulurakennetta kuvaa se, että vuoden 2014 ostopalvelujen kuluiksi on arvioitu noin 15 miljoonaa euroa, henkilöstökulujen ollessa noin 22 miljoonaa euroa. On selvää, että näillä luvuilla säästöjä tulee hakea ensisijaisesti ostopalveluista, eikä omasta henkilöstöstä, painottaa Karrasch.
JHL:n neuvottelupäällikön vaatimuksia tukee muun muassa keväällä julkaistu Konsulttidemokratia –selvitys (Kuusela&Ylönen 2013), jonka mukaan henkilöstön vähentämisellä aikaan saadut säästöt eivät välttämättä realisoidu, koska työt teetetään arvokkaina konsulttitöinä. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n alkukevään arvio tukee JHL:n näkemyksiä. VTV:n mukaan valtio teettää yhä suuremman osan tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan ulkopuolisilla konsulteilla, koska omaa henkilöstöä ei tehtävään enää ole.
– Veronmaksajille tulee kalliiksi se, että työ ostetaan ulkoa ja oman osaamisen rapautuessa joudutaan tukeutumaan markkinaehtoisesti toimivien yritysten tietotaitoon, joka välttämättä ei ole samaa kuin valtionhallinnossa tarvittava taito, Karrasch muistuttaa.