Kolme merkittävää kulttuuritahoa: Karjalan Sivistysseura ry, Karjalan Liitto ry ja Karjalan Kielen Seura ry julkaisivat yhteisen julkilausuman karjalan kielen puolesta.
Karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen eli autoktoninen kieli, jota on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Julkilausumalla halutaan edistää yhteisiä ponnistuksia karjalaisen identiteetin säilymiseksi sekä karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin edistämiseksi.
Julkilausuma julkistettiin Karjalan Sivistysseuran 110-vuotisjuhlassa Vaasassa 10.4.2016 puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linnan ja Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajan, arkkipiispa Leon toimesta.
Karjalainen identiteettimme
Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä, se siirtää mukanaan historiaa, perinteitä ja kulttuuria. Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalan Kielen Seura jakavat huolen karjalaisen identiteetin säilymisestä, sekä karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin tulevaisuudesta.
Pidämme tärkeinä ponnistuksia karjalaisuuden vahvistamiseksi sekä karjalan kielen ja nykykulttuurin kehittämiseksi.
Karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen eli autoktoninen kieli, jota on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Karjalan kieli on säilynyt Suomea paremmin arjen käyttökielenä Venäjän Karjalassa. Karjalan kielen taitajia on kuitenkin edelleen myös Suomessa, siirtokarjalaisten ja heidän jälkeläistensä sekä Venäjältä tänne muuttaneiden joukossa.
Suomessa puhutaan erityisesti livviä eli aunuksen karjalaa ja Laatokan pohjoispuolisessa Raja-Karjalassa puhuttua varsinaiskarjalaa. Karjalan kielimuodoista normitettuja ovat livvi. sekä erityisesti Vienan Karjalassa puhuttu vienankarjala. Varsinaiskarjalan osalta työ on meneillään. Normittamatonta kieltä ei opeteta, kieli jää arjen kommunikaation välineeksi.
Itä-Suomen yliopistossa on Suomen ainoa karjalan kielen professuuri mutta ei karjalan kielen huoltoon keskittyvää elintä. Edelleen odottelemme kielilautakunnan perustamista. Sen luonteva paikka olisi juuri Itä-Suomen yliopistossa.
Kielen oppiminen ja kehittyminen edellyttävät karjalan kielellä julkaistuja kirjoja, lastenkirjoja, sarjakuvia, lehtiä, radio- ja tv-ohjelmia, musiikkia ja kulttuuritarjontaa. Kaikkia näitä on lisättävä ja kehitettävä. Näkemyksemme mukaan kehittämisen tulee tapahtua eri tahojen välisessä yhteistyössä ja erityisesti Karjalan tasavallassa asuvia karjalaisia kuunnellen.
Nyt 110 vuotta täyttävä Karjalan Sivistysseura vaalii itä- ja rajakarjalaista kulttuuria sekä toimii karjalaisen perinteen säilyttämisen ja elävänä pitämisen hyväksi. Keskeistä työssä on karjalan kielen ja kulttuurin edistäminen sekä historian ja perinteen tallentaminen ja tuominen tähän päivään.
Karjalan Liitto perustettiin runsaat 75 vuotta sitten tärkeimpänä tehtävänään valvoa kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä. 2010-luvun Karjalan Liiton toiminnan keskeistä sisältöä on karjalaisen perinteen ja kulttuurin ylläpito sekä perinteen siirtäminen eteenpäin.
Karjalan Kielen Seura on määrätietoisesti tehnyt runsaat 20 vuotta työtä karjalan kielen edistämiseksi. Sen työn ansiosta vuonna 2009 saatiin karjalan kielen ja kulttuurin professuuri Joensuuhun, 2010 karjala otettiin valtioneuvoston kielikertomuksen piiriin ja vuonna 2009 karjalan kielelle myönnettiin vähemmistökielen status.