Toiminnan tehostamisen ja tavanomaista vähäisempien investointien ansiosta Kuopion kaupungin palvelualueille asetetut säästötavoitteet ylitettiin ja kaupungin velkaantuminen lähes pysähtyi. Kaupunki jatkaa palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä ottaen huomioon tulevat valtakunnalliset rakenneratkaisut.
Kuopion kaupunki on jatkanut toiminnan ja talouden tasapainottamistoimia onnistuneesti. Kuopion kaupungin, sisältäen ydinkaupungin, liikelaitokset ja taseyksiköt, tilinpäätös päätyy 13,0 miljoonan euron alijäämään. Tulosta alentavat erityisesti kuntaliitosalueiden kiinteistöihin kohdistuvat arvioitua suuremmat poistot ja arvonalentumiskirjaukset. Kaupungin tulos ilman arvonalentumiskirjauksia on noin 14 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Kuopion kaupunkikonserni, sisältäen myös osakeyhtiöt ja osuudet kuntayhtymistä, saavutti 7,9 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen.
Kaikkien palvelualueiden nettomenot eli toimintakatteet toteutuivat budjetoitua parempina. Ydinkaupungin toimintakate oli 10,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Myös kaupungin taseyksiköt ja liikelaitokset sisältävä toimintakate toteutui alun perin budjetoitua parempana.
Kaupungin velkaantuminen hidastui merkittävästi. Lisävelkaa otettiin vuoden 2015 aikana 2,5 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä oli viime vuoden lopussa 2 802 euroa. Lisävelkaantumista ei asukaslukuun suhteutettuna tapahtunut käytännössä lainkaan. Tilinpäätös osoittaa kaupungille kertyneen 117 miljoonaa euroa kumulatiivista ylijäämää.
Päättyneeseen vuoteen sisältyi monia haasteita. Työttömyys jatkoi kasvuaan kolmatta vuotta peräkkäin myös Kuopiossa. Painetta kaupungin palvelutuotannolle ja reagointikyvylle muodostivat myös syksyllä 2015 erittäin voimakkaasti kasvanut turvapaikanhakijamäärä, päivähoitopaikkojen odotettua suurempi kysyntä ja väestön ikääntyminen.
Monet muutostekijät, esimerkiksi digitalisaatio, lisääntyvä kilpailu ja heikentyvä huoltosuhde, muovaavat niin kaupunkilaisten kuin elinkeinoelämän odotuksia ja toiveita kaupunkia kohtaan.
– Kuopion kaupunki kehittää omaa toimintaansa vetovoimaisena valtakunnanosakeskuksena ennakoiden muuttuvat asiakaspaineet sekä palvelu- ja aluehallintorakenneratkaisut, korostaa kaupunginjohtaja Petteri Paronen.
Kasvutavoitteita monella rintamalla
Kuopio on edennyt esimerkillisesti kuntarakenteen uudistamisessa. Kuntaliitoksia Kuopioon on tällä vuosikymmenellä toteutettu jo kolme – Karttulan, Nilsiän ja viimeisimpänä Maaningan kanssa vuoden 2015 alussa. Seuraavaksi on vuorossa kuntaliitos Juankosken kaupungin kanssa.
Kuopion väestönkasvu oli viime vuonna 0,7 prosenttia ja jatkuu edelleen voimakkaana. Kaupungin väestömäärä kasvoi viime vuonna 828 hengellä, josta muuttovoittoa oli noin 800. Maaningan kuntaliitoksen vaikutus huomioiden asukasluku kasvoi 4 574 henkilöllä. Kuopion virallinen väkiluku vuoden 2015 lopussa oli 112 117 asukasta. Asuntorakentaminen jatkui vilkkaana. Uusia asuinrakennuksia valmistui 490 ja uusia asuntoja 926. Asuntotuotanto jatkuu erinomaisella tasolla, sillä vuonna 2015 käynnistyi 919 uuden asunnon rakentaminen.
Kaupungin strategisia kasvutavoitteita onnistuttiin viime vuonna edistämään monella rintamalla. Savilahden kampushanke, Mölymäen ja Kuopion musiikkikeskuksen ympäristöjen etenemisen mahdollistavat arkkitehtuurikilpailut sekä useat asunto- ja yritysalueiden kaavoitusprosessit luovat vahvan perustan Kuopion kehittymiselle ja tulevaisuuden kilpailukyvylle.
Vuoden 2015 aikana toteutui myös useita elinkeinoelämän, kaupan ja matkailun kasvulle edellytyksiä luovia avauksia muun muassa Pienen Neulamäen, Haapaniemen ja Tahkon alueilla. Kuopion viime vuoden isoin elinkeinouutinen oli maailman suurimman ja moderneimman biotuotetehdashankkeen julkistaminen.
– Kuopion asema Suomen merkittävimpien kaupunkien joukossa on kohentunut. Kaupungin aktiivinen hyvinvointia ja työllisyyttä edistävä toiminta ja yrittämisen edellytyksiin panostaminen ovat keskeisiä menestyksen avaimia myös jatkossa, korostaa kaupunginjohtaja Petteri Paronen.