Lakialoite ruokahävikin vähentämiseksi on saanut tarvittavan määrän allekirjoituksia.
Kansanedustajien Ilmari Nurmisen (sd), Tiina Elovaaran (ps), Emma Karin (vihr), Katri Kulmunin (kesk), Kai Mykkäsen (kok) ja Hanna Sarkkisen (vas) käytiin pistämä lakialoite tähtää ruokahävikin vähentämiseen Suomessa. Ranskan parlamentti velvoitti aiemmin lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin. Suomessa hävikkiruuan jakelu perustuu toistaiseksi vapaaehtoisuuteen. Suomessa ruokahävikkiä kertyy kuitenkin vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Kaupan alan osuus ruokahävikistä on 18 %, ruokapalveluiden osuus 20 % ja teollisuuden osuus 28 %. Kotitalouksissa ruokaa heitetään hukkaan kaikista eniten, osuus on jopa 35 %.
”On hienoa, että enemmistö kansanedustajista vaatii ruokahävikin vähentämistä! Syömäkelpoista ruokaa päätyy roskikseen uskomattoman paljon, vaikka samanaikaisesti tuhannet suomalaiset käyvät säännöllisesti leipäjonoissa. Laki velvoittaa eri toimijoita löytämään keinoja ylijäämäruuan saattamista ruoka-avun jakelijoille ja tarvitsijoille. Hävikkiruoka on merkittävä ilmastokuormittaja, ja siksi aloite on myös merkittävä ympäristöpoliittinen kehitysaskel.”, toteaa kansanedustajakuusikko.
RAY:n Avun tilkkutäkki -selvityksen (2014) mukaan leipäjonoissa käy säännöllisesti 12 600 ihmistä ja epäsäännöllisesti 9500 ihmistä, ja viimeaikaisten tutkimusten perusteella luvut ovat todellisuudessa vielä suurempia. Tutkimusten mukaan leipäjonoissa käy laaja kirjo erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevia ihmisiä.
“Ruoka-avun jakelu on arvokasta työtä, jolla paikataan hyvinvointivaltion aukkoja. Huolestuttavaa on se, että ruoka-avun tarve ja määrä ovat kasvussa. Tämä kertoo huono-osaisuuden lisääntymisestä ja siitä, että yhä useampi pienituloinen ei pärjää palkkatuloilla. Pelkkä hävikkiruoan jakelun tehostaminen ei riitä, vaan myös köyhyyden torjuntaa on tehtävä määrätietoisesti”, vaativat kansanedustajat.
Aiheen tiimoilta on syntynyt viime aikoina Suomessakin useampi huomiota saanut hanke, kuten From Waste to Taste ja Yhteinen ruokapöytä, jotka pyrkivät hyötykäyttämään hävikkiruuan sekä lisäämään tietoisuutta vastuullisemmasta kulutuksesta. Jyväskylässä kouluruokailuista ylijäänyttä tähderuokaa on myyty edullisesti eteenpäin muille ruokailijoille. Myös monet kaupat jakavat myynnistä poistettua ruokaa järjestöjen, seurakuntien ja hävikkiruokaravintoloiden käyttöön. Hyvät kokeilut tulisi ottaa käyttöön laajemmin.
Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi elintarvikelakiin lisäys, joka velvoittaisi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä luovuttamaan syömäkelpoiset, myynnistä tai käytöstä poistetut elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomien kolmansien tahojen käyttöön taikka asettamaan kyseiset elintarvikkeet itse jaeltavaksi, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.
“Ruokahävikin vähentäminen on itsestään selvästi puoluerajat ylittävä tavoite. Kyse on ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ruokahävikin torjuminen vaatii muutoksia asenteisiin ja toimintatapoihin sekä ruuan arvostuksen lisäämistä. Toivotamme kaikki kansanedustajat, kuntapäättäjät, kaupan alan toimijat, tuottajat sekä kuluttajat mukaan vähentämään ruokahävikkiä!” summaavat kansanedustajat.
LAKIALOITE
laiksi elintarvikelain (23/2006) muuttamisesta
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään, että myynnistä tai käytöstä poistuva syömäkelpoinen elintarvike pyritään asettamaan jaettavaksi tai muuten käyttämään hyödyksi. Aloitteen tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä ja muun elintarvikeperäisen jätteen määrää.
PERUSTELUT
Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoisen ruoan päätymistä jätteeksi. Ruokahävikin vähentäminen edistää niin ekologista, sosiaalista kuin taloudellistakin kestävyyttä, ja on EU:n ja hallituksen kiertotaloustavoitteiden mukaista.
Tällä lakialoitteessa esitetään säädettäväksi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä koskeva ehdollinen jakeluvelvoite, joka velvoittaisi tahot luovuttamaan syömäkelpoiset, myynnistä tai käytöstä poistetut elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomien kolmansien tahojen käyttöön taikka asettamaan kyseiset elintarvikkeet itse jaeltavaksi.
Nykytila
Maailmanlaajuisesti ruokaa päätyy roskikseen vuosittain 1300 miljoonaa tonnia eli noin 25-30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. Suomessa ruokahävikkiä kertyy vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on 35 %, kaupan alan 18 %, ruokapalveluiden osuus 20 % ja teollisuuden osuus 28 %.
Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja kuljetus aiheuttavat merkittävän osan maailman ympäristökuormituksesta. Kun syömäkelpoinen ruoka päätyy jätteeksi, ympäristökuormitus on syntynyt turhaan ja ruoan valmistukseen käytetty työpanos ja energia valuvat hukkaan.
Samaan aikaan yhdeksäsosa maailmasta näkee nälkää ja tuhannet suomalaiset käyvät säännöllisesti leipäjonoissa. Esimerkiksi RAY:n Avun tilkkutäkki -selvityksen (2014) mukaan leipäjonoissa käy säännöllisesti 12 600 ihmistä ja epäsäännöllisesti 9500 ihmistä. Tutkimusten mukaan leipäjonoissa käy laaja kirjo erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevia ihmisiä.
Ruokahävikin torjuminen vaatii muutoksia asenteisiin ja toimintatapoihin. Sitä voidaan edistää myös lainsäädännön kautta. Esimerkiksi Ranskan parlamentti velvoitti hiljattain kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin. Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan myynnistä poistettujen elintarvikkeiden jakelu on vapaaehtoista eikä sitä ole rajoitettu.
Suomessa hävikkiruuan jakelu perustuu siis tällä hetkellä kauppojen vapaaehtoisuuteen ja erilaisiin kuntakokeiluihin. Tällä hetkellä on olemassa jonkin verran esimerkkejä yksityisen sektorin toimijoiden, kuten kauppojen ja kahviloiden, sekä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten seurakuntien ja yhdistysten, välisestä yhteistyöstä. Kunnissa on esimerkiksi kokeiltu ylijäämäruuan myymistä edullisesti eteenpäin muille ruokailijoille. Monet kaupat jakavat myynnistä poistettua ruokaa järjestöjen, seurakuntien ja hävikkiruokaravintoloiden käyttöön. Erityisen suuri arvo tällä yhteistyöllä on ollut syrjäytyneiden auttamisessa.
Asian aiempi käsittely ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Viime vuosien aikana vähävaraisten ruokajakelu ja ruokahävikki ovat olleet runsaasti esillä niin mediassa kuin eduskunnassakin. Eri järjestöt ja yhteiskunnalliset toimijat ovat nostaneet esille ruokahävikin vähentämisen ja hävikkiruoan jakelun hyötyjä aina hyvinvoinnin edistämisestä biojätteiden vähentämiseen saakka. Aiheesta on myös jätetty tällä ja edellisillä kausilla lukuisia kirjallisia kysymyksiä ja muita valtiopäivätoimia.
Asiaa koskevaa aiempaa lainsäädäntöä ei ole. Elintarvikelaissa, eikä muussakaan lainsäädännössä oteta kantaa elintarvikkeiden jätemäärän vähentämiseen.
Lakialoitteella on selvä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Se koskettaa suoraan heikoimmassa asemassa olevia, heidän läheisiään, heidän kanssaan työtä tekeviä henkilöitä ja tahoja, kauppoja ja välillisesti myös laajemmin yhteiskuntaa. Se antaa myös globaalissa kontekstissa eettisen viestin sosiaalisesta välittämisestä, yhteiskuntavastuusta ja kestävästä kehityksestä.
Lakialoitteella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia valtiontalouden näkökulmasta. Lakialoite on linjassa hallituksen asettamien pitkän tähtäimen tavoitteiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
elintarvikelain (23/2006) muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään elintarvikelakiin (23/2006) uusi luku 8 ja muutetaan nykyisen luvun 8 ja sitä seuraavien lukujen ja pykälien numerointi juoksevasti, seuraavasti:
Elintarvikkeiden jakelu
70 §
Jakeluvelvoite tarkoittaa luovutuskelpoisen elintarvikkeen omistajan velvoitetta luovuttaa elintarvike eteenpäin jäljempänä olevien ehtojen mukaisesti.
Jakeluvelvoitteen piirissä ovat
1) kunnalliset toimipisteet
2) kaupat
3) leipomot ja vastaavia tuotteita myyvät yritykset
Jakeluvelvoite on ehdollinen. Jakeluvelvoite toteutuu, jos
a) voittoa tavoittelematon kolmas osapuoli, kuten hyväntekeväisyystyötä tekevä taho, on valmis noutamaan luovutuskelpoiset elintarvikkeet ja asettamaan ne ilmaiseksi jaettavaksi kohderyhmälleen taikka muulla tavoin käyttämään ne hyödyksi.
b) kolmatta osapuolta ei ole, mutta jakeluvelvoitteen piirissä olevan tahon on mahdollista asettaa luovutuskelpoiset elintarvikkeet saataville turvallisesti määräajaksi.
Luovutuskelpoisiin elintarvikkeisiin lukeutuvat kaikki syömäkelpoiset elintarvikkeet, jotka täyttävät elintarvikelain 2 luvun 7 § mukaiset elintarvikkeita koskevat yleiset vaatimukset ja jotka päätyisivät muuten jätteeksi. Luovutuskelpoisiin elintarvikkeisiin eivät lukeudu sellaiset elintarvikkeet, joiden asettamisen jaeltavaksi elintarvikelaki kieltää, tai jotka ovat tai joiden epäillään olevan pilaantuneita.
Kun luovutetut elintarvikkeet asetetaan jaeltavaksi eteenpäin, tulee jakelijan ilmoittaa jakelun yhteydessä seuraavat tiedot:
1) Päivämäärä, jolloin tuote on luovutettu jakeluun.
2) Jakeluun asettaneen tahon nimi.
Ilmoituksen muotoa ei säädellä muutoin, kuin siltä osin, että sen on oltava lukukelpoinen ja löydyttävä joko tuotteesta tai jaettavien tuotteiden välittömästä läheisyydestä.
Ilmoituksen tarkoitus on turvata elintarvikkeiden loppukäyttäjälle mahdollisuus arvioida tuotteen kelpoisuus.
Elintarvikkeiden pakkauksissa olevia pakkausmerkintöjä ei saa poistaa tai muuttaa.
71 §
Tuoteturvallisuus ja vastuuElintarvikkeesta luopuvan tahon tulee tarkastaa elintarvikkeen laatu ja käyttää asiaan kuuluvaa harkintaa ennen elintarvikkeen luovuttamista. Jos elintarvikkeesta puuttuu tai on muuttunut lukukelvottomaksi päiväys, jonka arvioidaan olevan tärkeä arvioitaessa luovutuskelpoisen elintarvikkeen kelpoisuus, elintarvike tulee hävittää.
Jakeluvelvoitteen piirissä olevan tahon vastuu tuoteturvallisuudesta päättyy sillä hetkellä, kun elintarvike luovutetaan.
Kolmannella osapuolella, joka vastaa eteenpäin jakelusta, on vastuu hävittää ne elintarvikkeet, joita ei voida jakaa turvallisesti.
Viime kädessä kuluttajalla on henkilökohtainen vastuu vastaanottamansa elintarvikkeen tarkistamisesta, käyttämisestä ja tarvittaessa hävittämisestä.
Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.
Ilmari Nurminen /sd
Tiina Elovaara /ps
Emma Kari /vihr
Katri Kulmuni /kesk
Hanna Sarkkinen /vas