2003_Jorma_Koski_large

Merkuriuksen ylikulku 7.5.2003. Auringon pinnalla näkyy myös suuri auringonpilkku. Merkurius näkyy sen yläpuolella lähellä Auringon reunaa. Kuva © Jorma Koski

Maanantaina 9.5. koetaan koko Suomen alueella verraten harvinainen tapahtuma, kun Merkurius-planeetta kulkee Auringon editse. Ylikulun havaitsemiseen vaaditaan kaukoputki tai kiikarit sekä erityinen aurinkosuodin. Vastaava tapahtuma voidaan nähdä Suomesta seuraavan kerran näin hyvin vasta vuonna 2049.

Ylikulku alkaa koko maassa klo 14.12 ja päättyy Auringon laskiessa tai klo 21.41. Pimennyksen viimeiset hetket nähdään vain pohjoisessa Suomessa. Merkurius on lähinnä Auringon keskiosaa klo 17.56, mutta mitään erityistä huippuhetkeä ylikululla ei ole.

Merkurius kiertää Aurinkoa Maan radan sisäpuolella ja on Venuksen lisäksi aurinkokunnan ainoa planeetta, joka voi radallaan kulkeutua meistä katsottuna Auringon eteen. Ylikulku muistuttaa periaatteeltaan auringonpimennystä, jossa Kuu kulkee Auringon editse.

Merkurius on hiukan hiukan Kuuta suurempi. Se on kuitenkin niin kaukana, että se näkyy Auringon hehkuvaa kiekkoa vasten hyvin pienenä pisteenä. Ilman suurentavia apuvälineitä sitä ei voi nähdä, ja sen havaitsemiseen tarvitaankin vähintään 10×50 -kiikarit, mieluummin kaukoputki.

Tähtiyhdistykset ympäri maata järjestävät ylikulun seuraamistapahtumia tähtitorneillaan tai muualla. Ursa seuraa ylikulkua Kaivopuiston tähtitornilla koko ylikulun ajan, ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Auringon korkeus horisontista ylikulun aikana eri paikkakunnilla

Paikkakunta alussa keskivaiheilla lopussa
Helsinki 46° 25° ei näy (-1°)
Maarianhamina 47° 28°
Jyväskylä 44° 25° 0,5°
Oulu 41° 24°
Rovaniemi 40° 24°
Utsjoki 37° 25°
Kilpisjärvi 38° 25°

Säännöllisiä mutta harvinaisia

Merkuriuksen ylikulut tapahtuvat aina lähellä toukokuun 8. ja marraskuun 10. päivää. Näistä toukokuun ylikulut ovat näyttävämpiä, sillä planeetta näyttää silloin viidenneksen suuremmalta kuin marraskuussa. Toukokuussa Aurinko ja Merkurius ovat myös korkeammalla taivaalla.

Merkuriuksen ylikulkuja nähdään koko maapallolla reilut 10 kertaa vuosisadassa, mutta yksittäisellä paikkakunnalla ylikulku voidaan nähdä harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Ne ovat siis silti merkittävästi yleisempiä kuin Venuksen ylikulut, joista edellinen nähtiin Suomessa kesäkuussa 2012 ja seuraava vasta 2247.

Ylikulkujen harvinaisuus johtuu samasta syystä kuin jokaisen uudenkuun aikana ei tapahdu auringonpimennystä. Kuten Kuun, myös Merkuriuksen rata on kallellaan Maan ratatasoon nähden, ja tyypillisesti planeetta kulkee meistä katsottuna joko Auringon ylä- tai alapuolelta.

Edellisen kerran Merkurius kulki Auringon editse Suomesta nähtynä marraskuussa 2003. Tätä ennen se näkyi maassamme hyvin 1970-luvulla. Seuraavat Merkuriuksen ylikulut näkyvät Suomessa vuosina 2019, 2032 ja 2039, mutta ne ovat pienempiä marraskuisia ylikulkuja ja näkyvät joko matalalla tai eivät näy kokonaan. Näin hyvin ylikulku voidaan nähdä seuraavan kerran vasta 7.5.2049.

Havaitse ylikulkua turvallisesti

Huom! Normaali ulkona oleileminen on ylikulun aikana yhtä vaaratonta kuin minä tahansa päivänä. Auringosta ei tule sen aikana tavallista enempää haitallista säteilyä. Varotoimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä, ellei erikseen tarkkaile Aurinkoa.

Aina kun Aurinkoa tarkkaillaan, olipa kyseessä sitten auringonpimennys, auringonpilkut tai planeetan ylikulku, päivätähteemme ei missään tapauksessa pidä katsoa suoraan. Aurinko säteilee infrapuna- eli lämpösäteilyä, joka vaurioittaa silmän verkkokalvoa jo muutamassa sekunnissa.

Silmän vaurioitumista ei huomaa heti, sillä sen sisällä ei ole tuntoaistia. Mikäli Aurinkoa on tarkkailtu suojatta pitempään kuin joitakin sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Suojaksi eivät käy aurinkolasit, DVD-levyt, noetut lasilevyt tai valotetut filmit.

Mikäli käytössä on kaukoputki tai kiikari, okulaarista tulevan kuvan voi heijastaa levylle. Okulaariin ei pidä missään tapauksessa katsoa, ellei kaukoputken eteen ole asetettu laadukasta aurinkosuodatinta tai suodatinkalvoa. Halpojen kaukoputkien mukana saattaa tulla okulaariin ruuvattavia suotimia, mutta ne eivät yleensä ole turvallisia. Kaukoputki on suunnattava muutaman minuutin katselun jälkeen pois Auringosta, sillä kaukoputken muutkin osat lämpenevät pian vaarallisen kuumiksi. Aurinkosuodin kannattaa myös kiinnittää kaukoputkeen huolella siten, ettei se vahingossa putoa maahan havaitsemisen aikana.

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi