Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä laski alkuvuoden aikana yli seitsemän prosenttia eli yli 14 000 rikoksen verran edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi- maaliskuussa 2016 poliisille ilmoitettiin yhteensä 178 928 rikosta.
Petos- ja seksuaalirikosten määrät nousivat: petosten määrä kasvoi 29 ja seksuaalirikosten 13 prosenttia. Sen sijaan mm. mökkimurtojen ja liikennerikosten määrät laskivat.
Poliisille tulleiden tehtävien kokonaismäärässä ei tapahtunut suurta muutosta. Poliisi sai tammi-maaliskuussa 232 468 hälytystehtävää.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen luonnehti alkuvuoden kuukausia poliisin kannalta kiireisiksi. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ei juuri näy rikostilastoissa tai poliisin saamien hälytystehtävien määrässä, mutta turvapaikanhakijoihin liittyvät tehtävät työllistävät poliisia muutoin edelleen.
Seksuaaliset ahdistelut kasvattivat seksuaalirikosten määrää
Seksuaalirikosten määrä nousi alkuvuoden aikana lähes 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisille ilmoitettiin tammi-maaliskuussa 94 seksuaalirikosta enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Yhteensä seksuaalirikoksia oli 838 kappaletta.
– Seksuaalirikosten määrän nousua selittää pitkälti seksuaalisten ahdisteluiden määrän lisääntyminen, Kolehmainen sanoo.
Seksuaalisia ahdisteluita tuli poliisin tietoon 132 eli 88 tekoa enemmän kuin edellisen vuoden tammi-maaliskuun aikana, jolloin poliisille ilmoitettiin 44 seksuaalista ahdistelurikosta. Voimakkaimmin seksuaalisten ahdisteluiden määrä on noussut Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueilla.
Niissä seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä nousi 55:llä. Seksuaalirikosten määrä sisältää tilastoinnissa muun muassa raiskausrikokset ja seksuaaliset ahdistelurikokset.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli viime vuoden tammi-maaliskuussa 7, kun tänä vuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ulkomaan kansalaista epäillään 34 seksuaalisesta ahdistelusta. Vastaavat luvut Suomen kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osalta olivat viime vuoden osalta 23 rikosta ja tänä vuonna 32 rikosta. Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut yli viidenneksellä (9 rikosta).
Raiskausrikosten ja seksuaalisten ahdisteluiden, joissa asianomistaja on tiedossa, ulkomaalaisten asianomistajien määrät ovat myös nousseet. Seksuaalirikosten tapausten määrä, joissa asianomistajana on ulkomaan kansalainen, on yli puolet (52,5 %) enemmän (21 kpl) kuin tapausten määrä edellisen vuoden tammi-maaliskuussa.
Petosrikosten määrä kasvaa huimaa vauhtia
Omaisuusrikosten kokonaismäärä on alkuvuoden aikana laskenut lähes viidellä prosentilla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Selvitysprosentti on säilynyt viimevuotisella tasolla, mutta sitä vastoin jo parin vuoden ajan näkynyt tutkinta-aikojen pidentyminen on edelleen jatkunut.
Petosrikosten määrä jatkoi huimaa kasvua. Määrä kasvoi peräti 29 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kehitys johtuu nettipetosten määrän kasvusta. Petosrikoksissa ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuus on noussut huomattavasti (46 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Myös ulkomaan kansalaisten osuus asianomistajina näissä tapauksissa on noussut (51 %).
Positiivista kehitystä oli mökki-, liike- ja automurroissa. Näistä mökkimurrot ovat selvimmin vähentyneet, tammi-maaliskuussa laskua oli noin 28 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kansalaiset ovat valistuksen myötä parantaneet mökkien suojausta ja rikosten tekijöitä kiinnostavaa omaisuutta on lomakauden jälkeen viety pois mökeiltä.
Talousrikosjuttuja kirjattiin vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 476 kappaletta, mikä on 45 vähemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana ja 37 vähemmän kuin vuoden 2014 vastaavana aikana. Ensimmäisen neljänneksen perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä arvioita. Kokonaiskuva viime vuosilta on kuitenkin ollut, että talousrikosilmoitusten määrä on vuodesta 2011 lähtien lisääntynyt.
Pahoinpitelyt lisääntyivät, huumerikokset ennallaan
Henkirikoksia kirjattiin vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä saman verran kuin edellisenä vuonna eli 19. Väkivaltarikosten määrä nousi vastaavana aikana noin 2,4 prosenttia.
Pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet alkuvuonna 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pahoinpitelyrikoksissa ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuus on noussut edellisestä vuodesta yli puolella (410 rikosta). Samaan aikaan tapausten määrä, joissa ulkomaalainen on pahoinpitelyrikoksen asianomistaja, määrä on myös noussut yli 46 prosenttia (363 tapausta).
Väkivaltarikosten selvitystaso on laskenut, mutta taso on kuitenkin hyvä, väkivaltarikoksista selvitettiin yli kahdeksan rikosta kymmenestä (81,2 %). Väkivaltarikosten tutkinta-aika on jatkunut hieman, kaksi päivää edelliseen vuoteen verrattuna.
Huumausainerikostilanteessa ei ole muutoksia aiempaan. Ulkomaalaisilla rikollisorganisaatioilla on tärkeä rooli Suomeen suuntautuvassa huumausaineiden salakuljetuksessa, mutta huumausaineiden levitysorganisaatiot ovat edelleen pääosin suomalaisia. Vuonna 2015 törkeän huumausainerikoksen tekijöiksi epäillyistä yli viidennes oli ulkomaalaisia, mutta vuoden 2016 ensimmäinen neljännes osoittaa tässä kuitenkin pientä laskua.
Turvapaikanhakijoita epäiltyinä pahoinpitelyissä ja laittoman maahantulon järjestämisessä
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Viime viikkojen aikana heitä on tullut muutama kymmenen viikossa, kun viime syksynä vilkkaimpina aikoina saattoi saapua useita tuhansia hakijoita viikossa.
Turvapaikanhakijoita oli tammi-maaliskuun aikana rikoksesta epäiltyinä yleisimmin pahoinpitelyissä, näpistyksissä ja laittoman maahantulon järjestämisissä. Asianomistajina he olivat yleisimmin pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja lievissä pahoinpitelyissä.
Hälytystehtävien määrä ennallaan
Poliisille tulleiden hälytystehtävien määrä on ennallaan: vajaan prosentin nousu on normaalin vuosivaihtelun puitteissa. Kiireelliset A-hälytystehtävät ovat vähentyneet vain hieman, mutta kiireelliset ja välittömästi hoidettavat A+B -tehtävät vähenivät selvemmin, noin 13 000 tehtävää. Näiden vähentyneiden tehtävien määrästä noin 6 000 tehtävää on siirtynyt kirjaamiskäytännön muutoksen myötä kiireellisyysluokkaan C, mutta loput noin 7 000 tehtävää on todellista vähennystä kiireellisistä tehtävistä.
Liikennerikosten määrä laski, automaattivalvonnan suoritteet lisääntyivät
Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrät ovat laskeneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lähes kymmenen prosenttia. Arvion mukaan poliisi pystyi alkuvuodesta kohdentamaan hieman suunniteltua vähemmän työaikaa liikenteen valvontaan. Syinä olivat viime vuodelta siirtyneet koulutuspoistumat sekä liikenteen valvontaan suunniteltujen resurssien kohdentaminen muuhun poliisitoimintaan.
Lisäksi vuonna 2015 vastaavaan aikaan turvapaikanhakijoihin liittyvät tehtävät eivät vielä vaikuttaneet poliisin liikenneturvallisuustyöhön, mikä heijastui myös tuloksiin. Automaattivalvonnan suoritteet kasvoivat lähes kolmanneksen edellisvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna.
Sähköinen lupa-asiointi ja kevennetty menettely suosiossa
Vuoden 2016 alusta ajokorttiasiat siirtyivät poliisilta Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja suppeat turvallisuusselvitykset paikallispoliisilta Suojelupoliisin tehtäväksi. Muutoksista johtuen poliisin käsittelemien lupa-asioiden kokonaisvolyymi on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 15 prosenttia.
Matkustusasiakirja-asioissa kasvu on ollut merkittävää alkuvuodesta. Passi-asioiden määrä on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 12,2 prosenttia sekä henkilökortti-asioiden määrä 11,9 prosenttia. Kasvu johtuu tänä vuonna vanhenevista viimeisistä kymmenen vuoden passeista.
Poliisin sähköisen lupa-asioinnin suosio on kasvanut edelleen. Tammi-maaliskuun aikana sähköisiä passihakemuksia tuli noin 123 000 eli 56,9 prosenttia kaikista passihakemuksista. Näistä ns. kevennetyn menettelyn mukaisia asioita oli noin 57 100 passi-asiaa, mikä on 26,4 prosenttia passien kokonaisvolyymista. Henkilökorttihakemuksia tammi-maaliskuussa tuli yhteensä noin 38 000, joista noin 12 000 kpl tuli sähköisesti vireille.
Poliisien määrä on edelleen laskussa
Poliisin koko henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna jatkaa laskuaan. Koko henkilöstöstä suurin lasku on poliisien määrässä. Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden pohdinnassa on koko ajan erilaisia toimenpiteitä sekä rekrytoinnin että taloudellisten seikkojen osalta riittävien resurssien turvaamiseksi.