Työllisyysmäärärahojen leikkaus uhkaa kiihdyttää suhdannetyöttömyyden muuttumista rakenteelliseksi. Myös sosiaaliturvan varassa elävien tilanne vaikeutuu entisestään, arvioivat SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas ja pääsihteeri Vertti Kiukas.
Kun työttömyys jatkaa tasaista kasvuaan ja tänään julkaistut BKT-luvut näyttävät taantuman Suomessa yhä jatkuvan, olisi tarvittu elvyttävää budjettia. Elvytyksen estävät kuitenkin hallituksen tavoitteet pienentää valtion velkasuhdetta leikkaamalla menoja sen sijaan, että keskityttäisiin tukemaan kasvua, Ahokas sanoo.
Ensi vuoden budjetti ei eroa finanssipoliittisilta vaikutuksiltaan sanottavasti edellisten vuosien budjeteista, Ahokas arvioi. ”Positiivista on se, että hallitusohjelmaan verrattuna budjetin kiristävyyttä on hieman lievennetty, kun työtulovähennystä laajennetaan.”
Ahokkaan mukaan työttömyys kasvaa paljolti suhdannesyistä, mutta se uhkaa muuttua rakenteelliseksi, kun pitkään työttömänä olleet syrjäytyvät työmarkkinoilta.
”On erittäin huolestuttavaa, että työllisyysmäärärahoja leikataan työttömyyden kasvusta huolimatta. Työllisyysmäärärahojen tärkein tavoite on estää suhdannetyöttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi.”
Työllisyysmäärärahojen leikkaus heikentää myös järjestöjen toimintaedellytyksiä ja ihmisten arkea, koska monet kohtaamispaikat ja kierrätyskeskukset pyörivät käytännössä työllistettyjen voimin, muistuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt työllistävät työllistämistuin noin 30 000 ihmistä. Useat heistä ovat vaikeasti työllistyviä.
Kiukas on huolissaan siitä, että budjettiehdotus vaikeuttaa monin tavoin Suomen niukaksi arvioidulla sosiaaliturvalla elävien tilannetta: muun muassa lääkekorvaukset ja terveydenhuollon matkakorvaukset pienenevät ja monet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat.
”Heikoimmassa asemassa olevat eivät hyödy työtulovähennyksestä, koska eivät ole työelämässä. Myöskään takuueläkkeen 23 euron korotus ei kata leikkauksia. Leikkaukset voivat entisestään kasvattaa eriarvoisuutta. OECD:n laskelmien mukaan Suomen talouskasvu olisi suurempaa ilman eriarvoisuuden kasvua.”
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 260 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli.