Rahkahopeatäplä on harvinaistunut suoperhonen, jonka on havaittu palanneen monille soille hyvinkin nopeasti ennallistamisen jälkeen. Kuva: Metsähallitus / Jussi Murtosaari.
Koululaisia suoretkellä. Kuva: Sanna Vapaniemi
Suoverkosto-LIFE-hanke palkittiin hienoista tuloksista suoluonnon hyväksi. Palkinto myönnettiin 31.5. pidetyssä Euroopan unionin Green Week –tapahtumassa Brysselissä. Suoverkosto-LIFE valittiin viiden parhaan Best of the Best –kärkeen kymmenien hankkeiden joukosta. Hanke on esimerkki siitä, miten Suomi voi toteuttaa kansallisia ja globaaleja luonnonsuojeluvelvoitteitaan EU:n tuella.
Suoverkosto-LIFE-hanketta koordinoi ja toteutti Metsähallituksen luontopalvelut. Kumppaneina olivat Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos.
Suoverkosto-LIFE-hankkeen palkinnon perusteluja olivat mm. hankkeen vaikuttavuus ja toiminnan laajuus, tulosten pysyvyys, tavoitteiden ylittäminen sekä kokemusten levittäminen oppaiden ja onnistuneen viestinnän avulla. Vaikuttavuudesta ja laajuudesta kertovat tulokset: ennallistimme erityyppisiä suoalueita 70 kohteella Hankoniemeltä Keski-Lappiin yhteensä lähes 4 800 hehtaaria. Parhaat hankkeet ovat palkintolautakunnan mukaan saavuttaneet suuria tuloksia, joita voidaan toistaa yli valtioiden rajojen ja joista on hyötyä kaikille pyrkimyksissä kohti vihreämpää tulevaisuutta.
Suoverkosto-LIFE-hanke (Boreal Peatland LIFE) oli alkaessaan vuonna 2010 Suomen siihen asti suurin EU:n LIFE-ohjelman hanke. Kustannusarvio oli 6,7 miljoonaa euroa, josta Euroopan komissio rahoitti puolet.
Suoverkosto-LIFE-hankkeesta hyötyivät suoluonto, luonnossa virkistäytyjät ja maaseudun yrittäjät
Suolla elää omaleimainen ja monipuolinen eliölajisto, ja suolta löytyy myös marjasatoa ja riistalintuja. Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu säilyttää upea suoluonto ja tarjota virkistäytymismahdollisuuksia. Eniten suoluontoa ovat muuttaneet laajamittaiset metsäojitukset 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Tavoitteena oli palauttaa ojitettujen soiden vesitalous ja maisema luonnonmukaisemmaksi täyttämällä ojia ja vähentämällä puustoa. Ennallistamisesta hyötyvät useat arvokkaat suoluontotyypit kuten aapasuot, keidassuot, letot ja korvet. Tärkeänä tavoitteena oli myös lisätä suoluontotietämystä ja tarjota suoelämyksiä. Suoluonto tuli tutuksi retkillä yli 3 500 koululaiselle, ja liikuntarajoitteisille järjestettyihin suoretkiin osallistui yli 500 henkilöä. Hankkeessa laadittiin myös muun muassa videomuotoinen oppimispaketti sekä ennallistamisoppaat suomeksi ja englanniksi.
Ennallistaminen myös työllisti urakoitsijoita 90 henkilötyövuoden verran.
Hankkeen jälkeen Metsähallituksen luontopalvelut seuraa soiden ennallistamisen vaikutuksia, kuten soiden kasvillisuutta, vedenpinnan tason muutoksia ja veden laatua. Jyväskylän yliopisto laati professori Janne Kotiahon johdolla asetelman ja analyysit ennallistamisen ekologisten vaikutusten arviointiin.
Hankehakemuksen valmisteli FM Esa Korkeamäki, ja projektipäälliköinä toimivat FM Mikko Tiira ja FM Jouni Penttinen.