Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi perjantaina 17. kesäkuuta maa- ja metsätalousvaliokunnan, ympäristövaliokunnan sekä talousvaliokunnan kannanottojen pohjalta lausunnon (SuVL 4/2016) kiertotaloutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan sekä jätedirektiivin muuttamista koskevaan ehdotukseen.
Suuren valiokunnan mukaan siirtyminen kohti toimivaa kiertotaloutta edellyttää toimia koko arvoketjussa lähtien tuotteen suunnittelusta ja huollettavuudesta aina uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin. Tärkeässä roolissa on myös kuluttajien kulutustottumusten muuttaminen nykyistä kestävämmiksi. Valiokunta painottaa, että uudelleen käytölle ja kierrätykselle on asetettava kummallekin nykyisiä tavoitteita ja tasoja kunnianhimoisemmat tavoitteet.
Suuri valiokunta näkee kiertotalouden uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja koko elinkaareen perustuvia ympäristöhyötyjä tuovana ja työllisyyttä parantavana toimintatapana. Oikein suunnattuna EU-tason sääntely-ympäristön kehittäminen tukee kiertotalouden kehittymistä sisämarkkinoilla. Suuri valiokunta tukee kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteitta edistää jätteettömyyttä ja varmistaa materiaalien ja ravinteiden kierto, materiaalitehokkuus ja ympäristön- ja ihmisten terveyden suojelun taso.
Toimivassa kiertotaloudessa yhdistyvät talouden ja ympäristön edut. Kiertotalouden kasvupotentiaali on tunnistettava täysimääräisesti ja muutettava se käytännön toiminnaksi Suomessa ja EU:ssa. Kiertotalous tulee nähdä systeemisenä pitkän aikavälin muutoksena, jonka tulisi tapahtua ensisijaisesti markkinapohjaisten keinojen ja taloudellisten toimijoiden kautta. EU-tason normiston tulee olla riittävän joustavaa ja teknologianeutraalia sekä antaa tilaa myös täysin uudenlaisille liiketoimintamalleille, palvelukonsepteille ja kokeiluille sekä huomioida digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet.
Kiertotalouden edistämisessä EU:ssa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ilmastonmuutoksen hillintään ja biotalouden mahdollisuuksiin fossiilisten polttoaineiden ja niukkojen raaka-aineiden korvaajana. Suomen kannalta on erittäin tärkeää kehittää EU:n biomassan kestävyyskriteereitä koskevaa sääntelyä kiertotaloutta edistäväksi mahdollisimman pian. Energianlähteenä käytetyn biomassan nollapäästöstatus on säilytettävä ja varmistettava, ettei puun eri käyttötarkoitusten mukaan määritellä erilaisia kestävyyskriteerejä, ellei sille ole tieteellisiä perusteita.
Suuren valiokunnan mukaan nk. kaskadi- eli käyttöjärjestysperiaatetta on pidettävä tärkeänä, mutta sitä ei tulisi sen monitulkintaisuuden vuoksi viedä EU-lainsäädäntöön. Sitova EU-tason kaskadiperiaate ei huomioisi eri jäsenvaltioiden kansallisia olosuhteita, kuten luonnonvaroja, teollisuuden rakennetta tai materiaalivirtojen kuljetusetäisyyksiä. Suuren valiokunnan mielestä puun käyttöä tulee ohjata resurssitehokkaasti ottaen huomioon elinkaarivaikutukset. Kiertotalouden kannalta tärkeää on myös puhtaiden ja turvallisten materiaalikiertojen edistäminen, toimitusketjujen vastuullisuuden lisääminen ja haitallisten kemikaalien parempi jäljittäminen läpi koko tuotantoketjun sekä uusioraaka-aineiden laajemman käyttöönoton mahdollistaminen.
Jätedirektiivin osalta suuri valiokunta toteaa, että siihen ehdotetut muutokset painottuvat yhdyskuntajätteeseen ja jätesuunnitteluun ja näin ollen kiertotalousmallin loppupään ratkaisuihin. Valiokunta painottaa tuotesuunnitteluun ja materiaaliketjun alkupäähän liittyviä ratkaisuja, joilla estetään jätteen syntyminen ylipäätään ja mahdollistetaan materiaalien kierto. Valiokunta tukee EU-komission pyrkimyksiä edistää parempaa tuotesuunnittelua ja tuotteiden korjattavuutta kehittämällä ekosuunnitteludirektiiviä ja koko tuotelainsäädäntöä laajemminkin. Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteiden tulee olla riittävän kunnianhimoisia, ja tulevien tavoitetasojen tulee olla tähän mennessä toteutuneita korkeampia. Tämä luo pohjan ennustettavalle toimintaympäristölle, joka tarjoaa yrityksille selkeän kannustimen investoida ja kehittää uusia puhtaita ratkaisuja.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä Suomelle suotuisan ja samalla tasapainoisen, kunnianhimoiset kierrätystavoitteet turvaavan ratkaisun löytymiseksi esimerkiksi niin, että tuotteiden uudelleenkäyttöä ei kategorisesti suljettaisi pois määrällisten kierrätystavoitteiden asettamisessa. Jatkovalmistelussa on tärkeätä varmistaa, ettei Suomi joudu epätasa-arvoiseen asemaan pitkälle kehittyneen uudelleenkäyttöjärjestelmänsä vuoksi.
Jatkovalmistelun osalta suuri valiokunta pitää keskeisenä, että tuodaan esille Suomen pitkät etäisyydet, harva asutus ja erilliskierrätettävien jätteiden suhteellisen pieni määrä. On erittäin tärkeää varmistaa, että direktiiveissä säilyy mahdollisuus kansalliseen liikkumavaraan ja joustoon. Jätedirektiivissä tulee jatkossakin säilyä mahdollisuus poiketa jätehierarkiasta silloin, kun se on perustelua ympäristön kannalta parhaaseen kokonaistulokseen pääsemiseksi. Jätteen kierrätyksen ja energiakäytön hyvä tasapaino on varmistettava niin, että Suomessa voidaan myös jatkossa edistää biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä ja hyödyntää jäteperäistä puuenergiaa. Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti siihen, että kehittyneiden biopolttoaineiden tuotanto, raaka-ainepohja ja käytön edistäminen sekä jäteperäisen puuenergian hyödyntäminen turvataan myös jatkossa.
Lausunto tulee kokonaisuudessaan luettavaksi eduskunnan verkkopalveluun suuren valiokunnan sivuille.
Suuri valiokunta kuuli lisäksi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.) ympäristöneuvostosta, jonka on tarkoitus hyväksyä kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevat päätelmät. Suuri valiokunta myös päätti äänestyksillä, että sillä ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan päästökauppadirektiiviä sekä päästökattodirektiiviä koskevissa neuvotteluissa, jotka ovat ympäristöneuvostossa esillä. Vastaesitykset asiakohdissa teki edustaja Karimäki (vihr.).
Valiokunta sai myös ulkoministeri Timo Soinin (ps.) selvityksen tulevasta ulkoasiainneuvostosta, jossa on esillä mm. EU:n arktinen politiikka. Suuri valiokunta käsittelee asiaa EU-vaikuttamisstrategian sisältökysymyksiä koskevassa lausunnossaan syksyllä 2016.