Poliisin ja Tullin yhteinen rikostorjuntaoperaatio tuotti merkittäviä tuloksia ampuma-aserikollisuuden torjunnassa. Valtakunnallinen operaatio toteutettiin syyskuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana ja se aloitettiin sen jälkeen, kun pääkaupunkiseudulla huolestuttiin ampuma-aseiden ja niillä tehtyjen rikosten määrästä yleisillä paikoilla.
Operaation tavoitteena oli tehostaa ampuma-aserikoksiin ja ampuma-aseilla tehtyihin väkivaltarikoksiin liittyviä toimenpiteitä sekä kentällä että tutkinnassa kaikkien poliisilaitosten alueilla. Operaation avulla pyrittiin ennalta estämään laittomien ampuma-aseiden kauppaa ja ampuma-aseilla tehtyjä väkivaltarikoksia, luomaan parempi ymmärrys laittomista ampuma-asemarkkinoista ja -rikoksista valtakunnan tasolla sekä selvittämään asemarkkinoiden luonnetta ja laajuutta.
– Ampuma-aserikollisuus on pitkälti oheisrikollisuutta, eli ampuma-aserikokset tulevat ilmi lähes aina muiden rikosten tai poliisitehtävien ohessa. Valtaosa ampuma-aserikollisuudesta liittyy tavalla tai toisella huumausaineisiin. Ampumistapaukset myös näyttävät usein liittyvän toisilleen jollakin tavalla tuttujen henkilöiden välienselvittelyihin, kertoo operaation yleisjohtaja, rikoskomisario Susanna Arppe Keskusrikospoliisista.
Operaation pohjalta aloitettiin useita esitutkintoja ympäri Suomea. Valtakunnallisesti siihen liittyen kirjattiin 1 900 rikosilmoitusta, jotka sisälsivät ampuma-aserikoksia. Ilmoituksista yli tuhat sisälsi myös huumausaineisiin liittyviä rikosnimikkeitä. Yhteensä operaation aikana kirjatuissa ampuma-aserikoksiin liittyvissä rikosilmoituksissa on käytetty yli 120 eri rikosnimikettä, joista vakavimmat ovat tapon yritys, tappo, murhan yritys ja murha. Eri asteista haitantekoa tai virkamiehen vastustamista on käytetty rikosnimikkeenä ilmoituksissa noin 60 kertaa.
Operaation myötä esille nousseet tyypilliset ampuma-aserikostapaukset voidaan jaotella karkeasti neljään eri ryhmään:
- Erilaisiin ryhmittymiin kuuluvien henkilöiden tekemisiin liittyvät tapaukset: Ampuma-aserikosten tekijöinä erottui operaation aikana tietyt ryhmittymät, joita yhdisti muun muassa etnisyys. Tapaukset liittyvät usein ryhmittymiin kuuluvien henkilöiden keskinäiseen väkivaltaiseen välienselvittelyyn.
- Aseiden tai niiden osien maahantuontiin liittyvät tapaukset: Tullin paljastamia ampuma-aserikoksia maahantuontiin liittyen kirjattiin operaatioon liittyen noin 90 kappaletta. Pääosa näistä liittyi ulkomailta tuotuihin kaasusumuttimiin ja kaasuaseisiin, jotka ovat muutettavissa luodillista patruunaa ampuviksi aseiksi.
- Eri tekijöiden muodostamiin rikoskokonaisuuksiin liittyvät tapaukset: Ampuma-aserikoksia analysoidessa epäillyt usein yhdistyvät toisiinsa ja muodostavat ryppäitä tai ketjuja, joissa samat henkilöt ovat epäiltynä useasta eri ampuma-aserikoksesta. Näissä tapauksissa on usein ampuma-aserikosten lisäksi mukana huumausainerikoksia.
- Yksittäiset tapaukset: Tarkastelujakson ampuma-aserikoksissa on useita yksittäisiä toisistaan irrallisia tapauksia. Näissä ei useinkaan ole monia osallisia, eikä henkilöillä ole muita tapauksia tarkastelujaksolla, eivätkä jutut ja henkilöt ketjuunnu. Yksittäisistä tapauksista tyypillisimpiä ovat esim. muulla tehtävällä löytyneet luvattomat aseet.
Operaation aikana pystyttiin tuomaan esiin uusia ja nousevia ilmiöitä ampuma-aserikollisuuteen liittyen, joita ovat esimerkiksi piippuaihiot, modifioidut kaasuaseet ja 3D-tulostetut aseet. Operaation ansiosta pystyttiin kiinnittämään huomiota myös poliisien työturvallisuuteen, josta oli noussut huoli laittomien ampuma-aseiden lisääntyneen määrän vuoksi.
– Operaatio edesauttoi valtakunnallisen tilannekuvan luomista ampuma-aseisiin liittyvissä rikoksissa ja loi lisää ymmärrystä, millainen tilanne laittomien ampuma-aseiden suhteen Suomessa on. Valtakunnallinen viranomaisyhteistyö operaation aikana oli sujuvaa, Arppe sanoo.