Valtiovarainvaliokunnan mietintö julkisen talouden suunnitelmaa (2017 – 2020) koskevasta selonteosta on valmistunut.
Budjettitalouden tasapaino ei ole kokonaisuudessaan juurikaan muuttunut viime syksyyn verrattuna ja tasapainon odotetaan heikkenevän väliaikaisesti vuonna 2017. Budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan ensi vuonna noin 5,8 mrd. euroa, mutta sen arvioidaan kääntyvän sen jälkeen laskuun siten, että se olisi 3,3 mrd. euroa vuonna 2020.
Valtionvelan määrän oletetaan kasvavan noin 111 mrd. euroon vuonna 2017 ja edelleen noin 123 mrd. euroon vuonna 2020. Valtionvelan kasvun suhteessa bkt:seen arvioidaan kuitenkin taittuvan vuonna 2020, jolloin velan bkt-osuuden ennustetaan laskevan edellisen vuoden 53 prosentista noin 52 prosenttiin.
Hallituksen tavoitteena on sopeuttaa julkista taloutta nettomääräisesti noin 4 mrd. eurolla vuoteen 2019 mennessä. Jo vaalikauden alussa päätettiin useista taloutta sopeuttavista toimista, mutta tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on päättänyt vielä uusista säästöistä sekä menojen uudelleenkohdennuksista. Näiden päätösten myötä tavoiteltu sopeutuskokonaisuus on täyttymässä. Valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen linjauksia johdonmukaisena jatkumona hallitusohjelmaan ja viime syksyn julkisen talouden suunnitelman linjauksiin nähden.
Valiokunta on kuitenkin huolissaan muun muassa perusturvan varassa olevien tulotason riittävyydestä, sillä arviointiraportin (THL 1/2015) mukaan perusturvan varassa olevien tulotaso ei riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta, eläkkeensaajia lukuun ottamatta. Myös indeksikorotusten poisto ja etuuksien vähennys lisännee osaltaan tarvetta toimeentulotukeen, kuten myös jo aiemmin päätetyt lääkekorvausten ja matkakorvausten säästöt ja asiakasmaksujen korotukset. Valiokunta pitää tärkeänä, että säästöpäätösten vaikutuksia seurataan, kuten myös toimeentulotukeen osoitettujen määrärahojen riittävyyttä.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös maatalouden ongelmiin, sillä maatalous on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurissa ongelmissa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret viljelijät ja viime vuosina investoineet tilat. Tulovirtojen ehtyminen juoksevien menojen pysyessä ennallaan horjuttaa tilojen maksuvalmiutta ja voi ajaa yrityksiä nopeasti selvitystilaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomen maataloustuotanto turvataan ja löydetään keinot, joilla maatalousyrittäjät selviytyvät vaikean tilanteen yli.
Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy myös määrärahojen uudelleen kohdennuksia ja lisäpanostuksia, joita osoitetaan mm. liikennehankkeisiin. Uusia hankkeita käynnistetään kehyskaudella yhteensä 764 milj. eurolla, minkä lisäksi väylästön korjausvelan kasvun pysäyttämiseen osoitetaan kehyskaudella yhteensä 964 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että liikenneolosuhteiden parantamiseen osoitetaan näin merkittävä panostus ja että etenkin korjausvelkaohjelman toimeenpano etenee.
Valiokunta pitää myönteisenä, että julkisen talouden suunnitelmassa ei kohdisteta uusia säästöpäätöksiä koulutukseen ja tutkimukseen. Jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten vaikutukset ovat kuitenkin varsin mittavia, ja vaarana on, että ne heikentävät koulutuksen ja tutkimuksen laatua tilanteessa, jossa Suomen pitäisi löytää uusia innovatiivisia keinoja kestävän kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Rakenteellisten uudistusten rinnalla valiokunta painottaa rahoituksen pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Valiokunta pitää perusteltuina hallituksen verolinjauksia, jotka tähtäävät kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. On myös tarkoituksenmukaista, että hallitusohjelman linjausten mukaisesti kokonaisveroaste ei nouse, sillä verotuksen kiristäminen heikentäisi entisestään Suomen talouden kasvunäkymiä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtiontalouden kantokyky on heikentynyt merkittävästi Suomen heikon talouskehityksen ja eurokriisin seurauksena ja edellytykset kohdata uusia taloudellisia häiriöitä ja riskejä ovat näin aiempaa heikommat. Valiokunta korostaa, että valtion vastuiden laukeamisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle, mikä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä. Kysymys riskeistä ja vastuista on myös eduskunnan budjettivallan kannalta tärkeä, koska Suomen vastuita koskevat päätökset sitovat myös tulevia eduskuntia.
Valiokunta pitää kuntatalouden näkökulmasta tärkeänä hallituksen linjausta siitä, että kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Valiokunta painottaa kuntien omien toimenpiteiden merkitystä kuntatalouden vakauttamisessa. Vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos oli viime vuonna ennakoitua parempi, kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvuaan, joskin aiempaa hitaammin. Kuntatalouden vakauden turvaamiseksi on siten välttämätöntä, että hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet valmistellaan ja toimeenpannaan määrätietoisesti siten, että tavoitellut säästöt voidaan saavuttaa.
Hyväksyessään vaalikauden ensimmäistä julkisen talouden suunnitelmaa koskeneen selonteon (VaVM 6/2015 vp – VNS 1/2015 vp) eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii määrätietoisesti työllisyyttä ja taloutta tukevien rakenteellisten uudistusten toteutuksesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta keskipitkällä aikavälillä. Eduskunta edellytti myös, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja korkea taso turvataan pitkäjänteisesti rakenteellisia uudistuksia ja säästöpäätöksiä toimeenpantaessa, ja että säästöpäätösten ja muiden talouden sopeuttamiseen liittyvien päätösten kokonaisvaikutusten arviointia kehitetään.
Lisäksi eduskunta edellytti hallituksen kiinnittävän vakavaa huomiota pitkittyneestä taantumasta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi, ja että kasvaneesta turvapaikanhakijoiden määrästä aiheutuneita kustannuksia seurataan ja kustannusten nousuun reagoidaan tarvittaessa. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon edellä mainitut eduskunnan hyväksymät lausumat.
Mietintöön sisältyy 8 vastalausetta.
Valiokunnan mietintö on luettavissa osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Sivut/VaVM_10+2016.aspx