Itä-Uudenmaan poliisin mukaan väkivaltaisuus ja kouluissa tapahtuvat pahoinpitelyt ovat nousseet vakavaksi ongelmaksi Itä-Uudenmaan alueella. Vantaa on johdonmukaisesti panostanut nuorisotyössä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa ennaltaehkäisevään työhön. Ensi vuoden määrärahalisäyksillä saadaan lisää nuorisotyöntekijöitä ja harrastuksia.
– Olemme järkyttyneitä viime aikoina ilmenneestä vantaalaisten nuorten väkivaltaisuudesta, mutta mitenkään yllätyksenä se ei valitettavasti tule meillekään, kertoo kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. – Koronapandemia lisäsi selvästi nuorten pahoinvointia, mikä on tunnistettu myös kaupungin suunnitelmassa koronasta toipumiseen, jonka teemana on lasten ja nuorten hyvinvointi. Ilmiöstä emme kuitenkaan voi syyttää pelkästään koronapandemiaa. Olemmekin jo pitkään kehittäneet kauaskantoisempia ratkaisuja nuorten lisääntyvän pahoinvoinnin torjuntaan, jatkaa Viljanen.
Vantaan turvallisuussuunnitelman yksi keskeinen painopiste on nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy, ryhmäytyminen ja osallisuuden vahvistaminen. Koronan jälkeen on turvallisuussuunnitelmassakin panostettu erityisesti nuoriin.
– Nuorten hyvinvointi ja nuorten kokema turvallisuuden tunne ovat Vantaalle ykkösasia, kertoo Viljanen. – Siksi lisäämme ensi vuoden talousarviossa poikkeuksellisen paljon rahaa muun muassa nuorisotyöntekijöiden palkkaamiseen ja nuorten harrastusten lisäämiseen. Koronasta toipumiseen käytetään kolmessa vuodessa yhteensä 18 miljoonaa euroa lisärahoitusta, toteaa Viljanen.
Vantaa on kouluttanut työntekijöitään ja vantaalaisia yhteistyökumppaneita radikalisaation ja ekstrimismin vastaiseen työhön ja lisännyt tietoisuutta polarisaation ilmiöistä. – Koulutuksilla tavoitellaan, että kaupungin työntekijät ottavat herkemmin puheeksi vaikeitakin asioita nuorten kanssa, valottaa Viljanen hankkeita.
Turvallisuus ja rikosten ehkäisy ovat keskiössä monissa kaupungin verkostoissa ja erilaisissa toimintamalleissa, kuten Ankkuri-toiminnassa ja RIO-hankkeessa (Rikoksilla oirehtivat nuoret -hanke). – Vantaa on mukana myös pohjoismaisessa Nordic Safe Cities -turvallisuusverkostossa, josta on saatu eväitä naapurimaista, joita voidaan hyödyntää myös täällä meillä, jatkaa Viljanen.
Nuorisotyössä tunnetaan alueen nuoret – konflikteja onnistuttu ehkäisemään
Nuorisotyössä Vantaalla tärkeintä on ennaltaehkäisevä työtapa. Nuorille pyritään tarjoamaan sellaista toimintaa, että he välttäisivät ikävät elämän polut, on sitten kyseessä väkivalta, päihteet tai syrjäytyminen. Nuorisotyön ammattilaiset käyvät jatkuvasti nuorten kanssa kasvattavia keskusteluja, joilla yleisesti pyritään parantamaan nuorten käyttäytymistä.
Nuorisotyöntekijät tuntevat oman alueensa nuoret. Heillä on nuoriin myös hyvä keskusteluyhteys. Näin ollen heidän valmiutensa puuttua myös väkivallan ilmiöihin ennaltaehkäisevästi on hyvä, millä estetään ikävimmät seuraamukset.
Jalkautuvalla nuorisotyöllä asemilla ja kaupunkikeskustoissa pidetään jatkuvaa yhteyttä nuoriin ja saadaan ajantasaista tietoa nuorten liikkeistä. Jalkautuvalla työllä on estetty ei-toivottuja nuorten joukkotapaamisia, joissa on ollut iso konfliktiriski. Yhteistyötä tehdään myös Itä-Uudenmaan poliisin kanssa.
– Hyvällä yhteistyöllä Itä-Uudenmaan poliisin ja koulujen kanssa olemme päässeet selvittämään nuorten rikos- ja väkivaltatapauksia ja näin ennaltaehkäisseet kostonkierteitä, kertoo alueellisen nuorisotyön päällikkö Pekka Mäkelä.
Nuorisotyöhön kehitetään myös uusia työmuotoja. Osana talousarviota 2023 kaupunginvaltuusto vakinaisti nuorisotyö raiteilla -toiminnan, jonka rahoitus tulee myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmasta. Vantaa on mukana myös pääkaupunkiseudun yhteisessä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään ehkäisemään nuorten väkivaltaa. Jalkautuvaan nuorisotyöhön osoitettiin myös 100 000 euron lisämääräraha ensi vuoden talousarviossa.
Huoltajien ja kasvatushenkilökunnan yhteistyöhön sekä tunnetaitojen opetukseen panostetaan
Marraskuussa hyväksytty Kodin ja oppimisen yhteistyömalli korostaa huoltajien ja kasvatushenkilökunnan yhteistyön tärkeyttä. – Mallin tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren kasvua, hyvinvointia ja oppimista, tukea yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä kiusaamista, kertoo Kasvatuksen ja oppimisen apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske. Tammikuussa järjestetään koko kaupungin vanhempainilta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukemisesta.
Kaikilla Vantaan suuralueilla toimii alueverkostoja, jossa yhtenä keskeisenä teemana on turvallisuus. Verkostoissa on mukana edustajat varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisopalveluista ja sosiaali- ja terveystoimesta (jatkossa hyvinvointialueelta). Tarvittaessa mukaan kutsutaan myös poliisin ja kaupungin turvallisuuden ammattilaisia. Verkostoissa etsitään yhteistyön keinoin alueellisia ratkaisuja väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävästä ennaltaehkäisevästä työstä hyvä esimerkki on tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen. Tunne- ja vuorovaikutustunnit ovat jokaisen vantaalaisen oppilaan lukujärjestyksessä vähintään kuukausittain, joissain kouluissa jopa viikoittain. – Tuntien aikana oppilaat oppivat muun muassa itsesäätely- ja empatiataitoja, käsittelemään ja kohtaamaan tunteitaan, sitoutumaan yhteisiin sääntöihin, kunnioittamaan erilaisuutta ja työrauhaa, luomaan kaverisuhteita ja toimimaan vastuullisesti sosiaalisessa mediassa, summaa Kalske tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta.
Ammattiopisto Variassa pilotoitiin vuosina 2021–2022 Kuntaliiton innovaatiokilpailun voittanutta matalan kynnyksen tukibottiratkaisua, jolla pyritään vähentämään opintojen keskeyttämistä. Se lähestyy opiskelijaa tekstiviestitse tasaisin väliajoin tai opintojen solmukohdissa ja selvittää, tarvitseeko tämä tukea. Jos tarvitsee, tukibotti ohjaa opiskelijan oikealle henkilökunnan jäsenelle tuen tarpeen perusteella. Ammatillisista opinnoista eronneiden osuus putosi merkittävästi Vantaalla vuonna 2021, kun se samaan aikaan kasvoi koko maassa.
Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma tarttuu alueiden eriarvoistumiseen
Myönteisen erityiskohtelun ohjelma (MEK) kohdistuu Vantaan viiteen kaupunginosaan, jotka on valittu neljän kriteerin perusteella. Itä-Vantaalla MEK-alueita ovat Havukoski, Länsimäki, Hakunila ja Mikkola ja Länsi-Vantaalla Myyrmäki. Kriteerit, joiden perusteella MEK-alueet ohjelmakaudelle 2023–2025 on valittu, ovat alueen asukkaiden tulotaso, koulutusaste, työttömyysaste ja muunkielisen väestön osuus. Myönteisen erityiskohtelun toimenpiteitä ei kuitenkaan ole rajattu pelkästään näihin kaupunginosiin, vaan toimia voidaan kohdistaa alueille, jossa havaitaan alueellista eriytymistä.
MEK-ohjelmasta rahoitetaan vuosina 2023–2025 nuorisotyön lisäresursseja ala- ja yläkouluihin sekä jalkautuvaan nuorisotyöhön asemanseuduilla Nuorisotyö raiteilla -toimintaan. Alueellista yhteisöllisyyttä lisätään vertaisohjatun lähiliikunnan ja koulujen urheilujoukkuetoiminnan avulla. Yhteisökehittäjät tulevat tekemään alueille työtä, joka tuo alueiden ihmisiä yhteen. Positiivisia ilmiöitä vahvistamalla vaikutetaan alueen yleiseen turvallisuuden kokemukseen ja ilmapiiriin.
Vantaa satsaa vuosittain 2 miljoonaa euroa alueiden eriytymiskehityksen torjuntaan tarkoitetulla MEK-ohjelmalla. Ohjelma nojaa vahvasti tutkittuun tietoon ja pyrkii vaikuttaviin toimenpiteisiin.”