Vuosi 2020 käynnistyi sairaanhoitopiirin näkökulmasta normaalisti. Toiminta ja talous noudattivat tammi-helmikuun aikana vuodelle 2020 laadittua toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tiedossa kuitenkin oli jo vuoden vaihteessa, että Kiinan Wuhanista oli lähtenyt leviämään koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti.
Ensimmäinen todettu kyseisen viruksen aiheuttama tartunta todettiin Suomessa tammikuun lopulla Lapissa kiinalaisella matkailijalla. Hiljalleen tauti laajeni ympäri Suomea lähinnä ulkomailla saatujen ja kotimaahan tuotujen tartuntojen kautta. Ensimmäinen covid-19 – viruksen aiheuttama tartunta Satakunnassa todettiin 11.3. KeskiEuroopassa lomailleilla matkailijoilla. Siitä alkoi covid-19 –aika Satakunnassa.
Samana päivänä maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaepidemian pandemiaksi.
Aikaisemmin laaditut pandemiasuunnitelmat otettiin tilanteeseen soveltuvin osin päivitettäväksi ja käyttöön. Sairaanhoitopiirin pandemiatyöryhmä kokoontui virallisesti ensimmäisen kerran 12.3. ja sen jälkeen hyvin tiiviisti. Tilanne eteni sekä globaalisti että Suomessa varsin nopeasti. Maan hallitus totesi yhteistoiminnassa presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronapandemian takia ja hallitus otti valmiuslain käyttöön 18.3. ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen.
Vaikka tilanne Satakunnassa oli muuhun maahan verrattuna suhteellisen rauhallinen, edellytti covid-19 –pandemian etenemisestä luodut skenaariot sairaanhoitopiiriltä nopeita ja merkittäviä toimenpiteitä, joilla oli sekä toimintaan että talouteen kauaskantoiset seuraukset. Maalis-huhtikuun vaihteessa annettujen skenaarioiden mukaan covid-19 –tilanne tulisi etenemään niin, että tuosta hetkestä noin kahden kuukauden kuluttua yhtä aikaa sairaalahoitoa tarvitsevia koronapotilaita olisi noin 50 ja tehohoitoa tarvitsevia noin 15. Oli selvää, että ilman huomattavia erityisjärjestelyjä hoitoa ei voitaisi tällaiselle potilasmäärälle järjestää asianmukaisesti.
Varautuminen tilanteeseen edellytti huomattavaa sekä tehohoitokapasiteetin että muun koronapotilaiden tutkimiseen ja hoitoon tarvittavan tutkimus- ja hoitokapasiteetin lisäämistä. Päiväkirurgisen yksikön toiminta sen neljässä leikkaussalissa tauotettiin, yksikön heräämö varusteltiin tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden teho-osastoksi ja yksikön henkilökunta perehdytettiin muuhunkin kuin päiväkirurgiseen leikkaushoitoon. Osa sekä päiväkirurgisen että K-leikkaussalin henkilökunnasta koulutettiin nopealla aikataululla tehohoitoon. Näin pystyttiin varautumaan noin 20 tehohoitoa tarvitsevan potilaan hoitoon. K-leikkaussalin 13 leikkaussalista oli käytössä vähimmillään 6 leikkaussalia päivystyksellistä ja kiireellistä leikkaushoitoa, esimerkiksi syöpäkirurgiaa, tarvitseville potilaille.
Samalla varauduttiin lisääntyvään polikliinisen ja osastohoidon tarpeeseen. Lasten- ja naistentalon ensimmäisen kerroksen toiminta siirrettiin muihin kerroksiin ja näihin tiloihin avattiin koronapotilaiden polikliiniseen arviointiin tarvittava pandemiapoliklinikka 1.4. Samaan kerrokseen varustettiin sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden hoitoon pandemiaosasto, joka avattiin 10-paikkaisena 20.4.; nämä potilaat hoidettiin ennen tätä päivystysosastolla. SataDiag kehitti omaa diagnostiikkaa ja koronanäytteiden tutkiminen omana toimintana aloitettiin 17.4. Oman tutkimuskapasiteetin lisäämisen esteenä oli tutkimuslaitteistojen ja erityisesti analytiikassa tarvittavien reagenssien huono saatavuus. Vuoden aikana tilanne kuitenkin koko ajan parani niin, että marraskuun lopulta alkaen kaikki analytiikka on voitu toteuttaa omana toimintana.
Varautuminen edellytti siis merkittävää elektiivisen toiminnan supistamista. Tätä edellytti myös valtakunnalliset ohjeistukset ja suositukset, joiden mukaan yli 70-vuotiaiden potilaiden ei-kiireellisiä tutkimuksia ja hoitoja tuli siirtää. Tämä perustui tietoon siitä, että suurin yksittäinen riskitekijä koronan vaikealle tautimuodolle oli korkea ikä. Tämän mittaluokan toimintojen uudelleen järjestely tarkoitti sitä, että henkilökuntaa jouduttiin laajasti siirtämään eri yksiköihin ja tehtäviin, joihin heillä ei ollut normaalin työnsä kautta välittömästi riittävää osaamista. Se tarkoitti itse asiassa erittäin merkittävää koulutusta ja perehdytystä uusiin tehtäviin ja uusiin työpisteisiin hyvin nopealla aikataululla. Muutosten laajuus ja nopeus huomioiden tilanteesta selvittiin – kiitos henkilöstön joustavuuden – erinomaisen hyvin.
Tilanteen edetessä alkoi käydä selväksi, että ennusteet sairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien määrästä eivät toteutuisi. Välittömästi tämän jälkeen käynnistyi suunnittelu elektiivisen toiminnan lisäämisestä tasolle, jossa kuitenkin pystyttäisiin turvaamaan sekä potilaiden että henkilökunnan turvallisuus vallitsevassa koronatilanteessa. Pandemiapoliklinikka jatkoi toimintaansa, mutta pandemiaosaston paikkamäärää pienennettiin toukokuussa viiteen. Päiväkirurgian yksikkö pidettiin edelleen suljettuna ja sen heräämö varustettuna mahdollisia tehohoitotarpeita varten. K-leikkaussalin toimintaa kuitenkin lisättiin niin, että jo toukokuussa sen kaikki 13 leikkaussalia olivat käytössä. Koronatilanteen edelleen ennakoidusti hellittäessä kesää kohti kesän toimintaa suunniteltiin lisättäväksi sekä polikliinisen että osastotoiminnan osalta. Tämä onnistui henkilökunnan järjestellessä ja siirtäessä vuosilomia mahdollistaen näin suuremman henkilöstöresurssin ja laajemman toiminnan kuin normaalisti kesäkuukausina. Esimerkiksi leikkaustoimintaa oli yli 50 prosenttia enemmän kuin normaalina kesänä eli 6 leikkaussalin sijaan 10 leikkaussalissa.
Kesä-, heinä- ja elokuu ja vielä syyskuukin olivat koronatilanteen osalta Satakunnassa rauhallisia kuukausia niiden epidemiologisten mittareiden perusteella, joilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tautitilannetta arvioi. Koronan aiheuttamaa infektiota sairastavia potilaita löytyi hyvin vähän, positiivisten löydösten määrä otetuista näytteistä oli hyvin matala eikä sairaalahoidon tarvetta käytännössä ollut. Pandemiaosaston sairaansijamäärä oli laskettu jo 11.5. viiteen ja osasto suljettiin kokonaan 20.7., jonka jälkeen sairaalahoitoa tarvitsevat koronapotilaat hoidettiin päivystysosastolla.
Elokuun alussa päiväkirurgisen yksikön heräämön tehovarustus purettiin ja toiminta yksikön leikkaussaleissa käynnistyi. Silmätautien yksikön leikkaus- ja muu toiminta käynnistyi kesäsulun jälkeen täydellä teholla. Kaikelta osin elektiivistä toimintaa pyrittiin lisäämään mahdollisimman paljon kevään aikana syntyneen hoitovelan purkamiseksi. Samaan aikaan pandemiapoliklinikka jatkoi toimintaansa aikaisempaan tapaan ja poliklinikalla kävi päivittäin 20-30 sellaista infektio-epäilypotilasta, joiden oireiden perusteella koronainfektio oli mahdollinen. SataDiagin toimesta omaa tutkimuskapasiteettia lisättiin palvelemaan koko alueen tautidiagnostiikkaa ja päivittäiset tutkimusmäärät kasvoivat selkeästi loppuvuotta kohden. Koko vuoden aikana tutkittiin SataDiagin toimesta yli 68 000 näytettä, joista omana toimintana 66 %; marras-joulukuun vaihteesta kaikki näytteet on siis analysoitu omana toimintana.
Kesän ja alkusyksyn rauhallisten vaiheiden jälkeen koronapandemia alkoi uudelleen pahentua globaalisti, Suomessa valtakunnallisesti ja myös alueellisesti Satakunnassa. Tautiepäilyjen määrä lisääntyi, positiivisten löydösten määrä kasvoi ja käytännössä toinen aalto käynnistyi. Satakunnan tilanne paheni varsinaisesti marraskuun alusta alkaen, jonka jälkeen tautitapaukset selvästi lisääntyivät saavuttaen huippunsa marras-joulukuun vaihteessa. Alueella esiintyi useita joukkoaltistuksia, näistä pahimpana Pohjois-Satakunnassa laajalle levinnyt tartuntaketju, jonka seurauksena Satakunnan tilanne epidemiologisten mittareiden valossa näytti hyvin synkältä. THL määrittelee epidemiologisten mittareiden perusteella alueiden tilanteen olevan perustasolla, kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa; Satakunta oli joulukuun alussa kiihtymisvaiheessa PohjoisSatakunnan kuitenkin ollessa jo leviämisvaiheessa. Näytteitä otettiin päivittäin 300 – 700 ja positiivia löydöksiä oli parikymmentäkin päivässä. Taudinjäljitys toimi erittäin tehokkaasti, tartuntaketjut tunnistettiin ja sairastuneet asetettiin eristykseen ja altistuneet karanteeniin. Nämä toimenpiteet yhdistettynä tiukkoihin sekä valtakunnallisiin että alueellisiin rajoitustoimiin saivat tartuntatilanteen hiljalleen rauhoittumaan vuoden vaihdetta kohden. Aivan vuoden vaihteessa saatiin myös ensimmäiset rokotteet Satakuntaan.
Koronapandemian saapuminen Satakuntaan ja tilanteen ja siihen varautumisen kehittyminen edellä kuvatulla tavalla vaikutti aivan olennaisesti sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen ja mahdollisuuteen vastata perustehtävänsä – erikoissairaanhoidon potilaiden tutkiminen ja hoito ja palvelut sosiaalipalvelujen asiakkaille – toteuttamisesta vuonna 2020.
Kaikki keskeiset toimintaluvut laskivat merkittävästi varsinkin maalishuhtikuussa, mutta vaikutus tiettyihin tutkimuksiin ja hoitoihin kesti huomattavasti pitempään. Elektiivisessä toiminnassa avohoitokäynnit, vuodeosastojaksot ja eri erikoisalojen toimenpiteet ja leikkaukset vähenivät huomattavasti, mutta samaan aikaan myös päivystyskäynnit ehkä yllättäenkin vähenivät. Elektiivistä toimintaa supistettiin suunnitelmallisesti, mutta sekä elektiivisen toiminnan, että erityisesti päivystyksen käytön vähenemiseen vaikutti myös se, että potilaat ja asiakkaat eivät pahimpaan korona-aikaan halunneet tulla tutkimuksiin ja hoitoihin. Tämä ilmiö herätti huolta valtakunnallisestikin erityisesti tietyillä erikoisaloilla kuten syöpätaudeilla ja kardiologiassa. Toiminnan vähentyminen pidensi monella erikoisalalla hoitojonoja eikä kaikkea lisääntynyttä hoitovelkaa pystytty lyhentämään loppuvuoden aikana. Vaikein tilanne syntyi silmätaudeilla huolimatta siitä, että kesäsulkujen jälkeen toimintaa pystyttiin erilaisilla toimenpiteillä lisäämään merkittävästi. Tästä syystä kaihileikkausjonoa lyhennettiin loppuvuoden aikana ostamalla 200 kaihileikkausta yksityiseltä palveluntuottajalta. Muilla erikoisaloilla ja muissa toiminnoissa pääsääntöisesti pysyttiin hoitotakuulain edellyttämissä enimmäisajoissa.
Myös vaikutukset sairaanhoitopiirin talouteen olivat huomattavat.
Sairaanhoitopiirissä on suoriteperusteinen kuntalaskutus. Suoritemäärät laskivat merkittävästi elektiivisen toiminnan alasajon ja rajoitusten seurauksena. Maalis-toukokuun aikana kuntalaskutus väheni tämän takia n. 7,5 miljoonaa euroa aiheuttaen maksuvalmiuden osalta suuria haasteita, jopa kassakriisin uhan. Tästä syystä palveluhinnaston hintoja korotettiin kesäkuun alusta 10 %:lla ja elektiivistä toimintaa lisättiin suunnitellusti mahdollisimman paljon kuitenkin niin, että rajoitukset huomioiden koronan aiheuttama riski potilas- ja asiakasturvallisuudelle ja henkilöstön työturvallisuudelle voitiin hallita. Lisääntyvän toiminnan edellyttämä henkilöstöresurssi saatiin pitkälti vuosilomia uudelleen järjestämällä ja samalla sijaistarve väheni helpottaen paineita hallita henkilöstökustannuksia. Palveluhintojen korotus ja onnistunut hallittu toiminnan lisääminen vakautti taloudellista tilannetta ja paransi maksuvalmiutta niin, että 1.10. alkaen palveluhinnasto voitiin palauttaa korotusta edeltävälle tasolle. Pahenevasta koronatilanteesta huolimatta sairaalahoidon tarve ei olennaisesti lisääntynyt vuoden loppua kohti ja näin pystyttiin sairaanhoitopiirin toimintaa ylläpitämään ns. normaalitasolla koronatilanteesta huolimatta ja joiltain osin toimintaa normaalivuoteen verrattuna jopa lisäämään.
Sairaanhoitopiiri sai loppuvuoden aikana koronatilanteen takia valtionavustusta yhteensä 10,1 miljoonaa euroa, joka palautettiin kokonaisuudessa jäsenkunnille aiheuttamisperiaatetta noudattaen palveluiden käytön suhteessa. Tämän jälkeenkin vuoden 2020 tilikauden tulos oli ylijäämäinen johtuen etupäässä huomattavasta ennakoitujen toimintakulujen alittumisesta, vaikka toiminnalliset tavoitteet koronasta huolimatta lähes saavutettiin. Jäsenkunnille palautettiin vielä ennen tilinpäätöstä hinnanalennuksena 2,5 miljoonaa euroa, jonka jälkeen tilikauden tulos oli 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tällä voitiin kattaa aikaisempien vuosien alijäämä kokonaisuudessaan.
Koronapandemia aiheutti sen, että sekä toiminnallisia että taloudellisia tavoitteita jouduttiin arvioimaan pitkin vuotta. Etukäteen vuodelle 2020 ei suunniteltu muita merkittäviä toiminnallisia muutoksia kuin Rauman erikoissairaanhoidon toiminnan liikkeenluovutus sairaanhoitopiirille.
Tämä toteutettiin suunnitelman mukaisesti 1.7.2020 alkaen. Liikkeenluovutuksen myötä Rauman kaupungin palveluksesta siirtyi sairaanhoitopiiriin 26 työntekijää erikoissairaanhoidon toiminnan jatkuessa Raumalla sairaanhoitopiirin toimintana suurin piirtein entiseen tapaan.
Henkilöstön työvireen ja asiakokemuksen mittauksia toteutettiin kuten aikaisemminkin. Huolimatta koronapandemian aiheuttamasta tarpeesta hyvinkin nopeasti tehdä toiminnallisia muutoksia, jotka vaikuttivat olennaisesti henkilöstön työtehtäviin, perehdytykseen, koulutukseen ja työn tekemisen paikkaan, säilyi työvire koko vuoden ajan suurin piirtein entisellä tasolla (3,62/5). Huomioitava on, että työ koettiin vallitsevassa koronatilanteessa erityisen tärkeänä. Sairauspoissaolojen määrä laski 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakaskokemus myös säilyi erittäin hyvänä (4,6/5) siitä huolimatta, että monien potilaiden suunniteltuja tutkimuksia ja hoitoja jouduttiin siirtämään ja odotusajat näihin pitenivät.
Vuoden 2021 toimintaa tulee edelleen leimaamaan hyvin vahvasti koronapandemia ja sen kehittyminen. Alkuvuoden 2021 varsin hankala koronatilanne näyttää hiljalleen kehittyvän parempaan suuntaan. Koronarokotukset ovat Satakunnassa käynnistyneet ja väestöstä on tätä kirjoitettaessa rokotettu noin 15 prosenttia painottuen koronapotilaita hoitavaan terveydenhuollon henkilökuntaan ja ikääntyneeseen väestöön. Rokottamisen etenemistä hidastaa rokotteiden saaminen Suomeen ja Satakuntaan ja ennusteet saatavista määristä ovat epävarmoja. Viimeisimpien THL:n ennusteiden perusteella voisi kuitenkin arvioida, että kaikki yli 16vuotiaat olisi Satakunnassa rokotettu kesäkuun loppuun mennessä. Tähän liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä.
Koronatilanteesta huolimatta jatkamme sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä yhdessä omistajakuntien kanssa. Omistajaohjauksen kehittäminen samoin kuin tuottavuusohjelma jatkuu. Sairaanhoitopiirin strategia tullaan laatimaan kuntavaalien jälkeen valittavan yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti Satukunnan sote-uudistuksen toteuttamiseen osoittamalla meneillään oleviin tulevaisuuden sotekeskus- ja rakenneuudistushankkeisiin merkittävän osaamis- ja työpanoksen.
Satakunnan sairaanhoitopiirin 30. toimikausi jää historiaan hyvin poikkeuksellisena koronapandemian takia. Alkuvuoden erittäin hankala toiminnallinen ja taloudellinen tilanne saatiin vuoden loppupuoliskolla korjattua itse asiassa erittäin hyvin; taloudellinen tulos muodostui erinomaiseksi ja toiminnalliset tavoitteet lähes saavutettiin. Sen lisäksi, että kiitän omistajakuntiamme ja alueen peruspalveluja hyvästä yhteistyöstä koronatilanteen hoitamisessa, haluan kohdistaa kiitokseni sekä omasta että päätöksentekijöidemme puolesta erityisesti henkilökunnallemme. Monet yksiköt – esimerkiksi SataDiagin infektioyksikkö ja laboratorioanalytiikka, pandemiapoliklinikka ja – osasto, päivystysosasto, hankinta- ja logistiikkapalvelut – olivat ”taistelussa” koronaa vastaan etulinjassa, mutta itse asiassa koronatilanne kosketti tavalla tai toisella jokaista sairaanhoitopiirin työntekijää. Jokainen toimi tilanteessa erittäin vastuullisesti ja osoitti joustavuutta ja aktiivisuutta, jota tarvittiin tilanteen hallitsemiseksi. Tämän ansioista Satakunta on selvinnyt koronapandemiasta ainakin toistaiseksi erinomaisesti.