Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 79 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,6 vuotta vuonna 2020. Poikien elinajanodote lyheni vuoteen 2019 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen piteni 0,1 vuotta. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa.
Miehet ovat kirineet elinajanodotteessa naisia kiinni
Vuonna 2020 sukupuolten välinen ero vastasyntyneiden elinajanodotteissa oli 5,6 vuotta. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote on viimeisten 30 vuoden aikana pidentynyt 8,2 vuodella ja tyttöjen 5,7 vuodella. Suurimmillaan sukupuolten välinen ero oli 1970-luvun loppupuolella, jolloin se oli yhdeksän vuotta.
65-vuotiaiden miesten elinajanodote oli 18,6 vuotta ja 65-vuotiaiden naisten tasan 22 vuotta vuonna 2020. Verrattuna vuoteen 1990 on 65-vuotiaiden miesten elinajanodote pidentynyt 4,9 vuodella ja naisten vastaavasti 4,3 vuodella.
Alueelliset erot elinajanodotteessa suuremmat miehillä kuin naisilla
Ajanjaksolla 2018–2020 vastasyntyneiden elinajanodote oli pojilla pisin Pohjanmaalla, 81,1 vuotta ja tytöillä Ahvenanmaalla, 85,9 vuotta. Lyhyimmät vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat puolestaan pojilla Pohjois-Karjalassa, 77,3 vuotta, ja tytöillä Kymenlaaksossa, 83,4 vuotta.
Maakuntien väliset erot elinajanodotteissa olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Pohjanmaalla syntyneen pojan elinajanodote oli 3,8 vuotta pidempi kuin Pohjois-Karjalassa, jossa poikien elinajanodote oli lyhyin. Tytöillä vastaavasti ero maakuntien lyhyimmän ja pisimmän elinajanodotteen välillä oli 2,5 vuotta.
Miesten elinajanodote oli naisten elinajanodotetta lyhyempi kaikissa maakunnissa. Ajanjaksolla 2018–2020 sukupuolten välinen ero oli suurin Pohjois-Karjalassa, jossa miesten elinajanodote oli 6,5 vuotta lyhyempi kuin naisten. Pohjanmaalla sukupuolten välinen ero oli pienin, 4,3 vuotta.
Naisilla vastasyntyneen elinajanodote oli korkein kaupunkimaisissa kunnissa ja miehillä taajaan asutuissa kunnissa sekä molemmilla matalin maaseutumaisissa kunnissa, kun jaotellaan kunnat tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli taajaan asutuissa kunnissa, 79,2 vuotta, oli noin vuoden pidempi kuin maaseutumaisissa kunnissa, 78,3 vuotta. Kaupunkimaisissa kunnissa vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli 84,6 ja maaseutumaisissa kunnissa 84,2 vuotta.
Myös äidinkielen mukaan tarkasteltuna sukupuolten välillä oli eroa elinajanodotteiden pituuksissa ajanjaksolla 2018–2020. Ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajanodote oli 81,1 vuotta, mikä on yli kaksi vuotta pidempi kuin äidinkielenään suomea puhuvien poikien elinajanodote, 78,8 vuotta. Tytöillä ero oli samansuuntainen, mutta ei yhtä suuri. Ruotsia äidinkielenään puhuvien tyttöjen elinajanodote oli 85,6 vuotta ja suomea äidinkielenään puhuvien tyttöjen reilun vuoden lyhyempi, 84,4 vuotta.
Pohjoismaiden vertailussa Ruotsin elinajanodotteessa suurimmat muutokset vuonna 2020
Pohjoismaiden elinajanodotteita vertailtaessa suomalaisnaiset sijoittuvat hyvin. 30 vuoden aikana elinajanodote on pidentynyt toiseksi eniten Suomessa sekä naisilla että miehillä.
Suomalaisnaiset ovat 30 vuoden aikana kirineet elinajanodotteessa samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa. Vuonna 2020 kaikissa kolmessa maassa naisten elinajanodote oli reilut 84 vuotta. Tanskalaisnaisten elinajanodote on pysytellyt muita vertailun maita alemmalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2020 ruotsalaisnaisten elinajanodote laski 0,4 vuodella, joka on enemmän kuin kertaakaan viimeisen 30 vuoden aikana.
1980-luvulla suomalaismiehillä oli Pohjoismaiden lyhyin elinajanodote. Ero tanskalaismiehiin kaventui 1990–luvun puoliväliin mennessä, mutta molemmissa maissa elinajanodote oli silti vuonna 2020 noin 1–2 vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 2020 miesten elinajanodote laski ruotsalaisilla ja suomalaisilla miehillä, ruotsalaisilla ensimmäistä kertaa 35 vuoteen ja suhteellisen merkittävästi (noin 0,7 vuotta). Norjalaisilla ja tanskalaisilla miehillä elinajanodote puolestaan nousi edellisvuodesta.