Keinoja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) talouden tasapainottamiseksi on haettu yhteistoimintaneuvotteluissa alkuvuodesta saakka. Tänään neuvottelussa esillä olivat pitkävaikutteiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset, joista aiheutuisi 250 henkilön vähennystarve.
Kuluvan vuoden aikana KYSissä on sovittu runsaan viiden miljoonan euron säästöistä henkilöstökuluissa. Materiaalien ja palvelujen ostoissa on saatu alennettua laboratorio- ja huoltopalvelujen hintoja yhteensä yli miljoonalla eurolla. It-palveluista ja tekstiilipalveluista on odotettavissa yhteensä noin kahden miljoonan euron palautukset.
– Valitettavasti nämä eivät kuitenkaan riitä ja ennusteen mukaan on tulossa toinen peräkkäinen merkittävästi alijäämäinen vuosi. Nyt joudumme neuvottelemaan 250 henkilön pysyvästä vähennystarpeesta, joka vastaa noin 12 miljoonan euron säästöä, sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen kertoo.
– Haemme pitkävaikutteisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka johtavat tehtävän työmäärän vähenemiseen. Potilasturvallisuutta ja henkilöstön jaksamista emme vaaranna, vaan haemme tarkoituksenmukaista työnjakoa, jossa huomioidaan maakunnan ja KYSin erityisvastuualueen näkökulma, Miettunen painottaa.
Esitetty vähennystarve koskee koko KYSiä ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallintokeskusta. Päätökset vähennyksistä tehdään yhteistoimintaneuvottelujen edetessä vuoden loppuun mennessä.
Miettusen mukaan kehittämistoimia esimerkiksi rakentamisessa ja tietojärjestelmissä ei olla jäädyttämässä. – Toiminnan edellytyksiä ja mahdollistajia tulee kehittää, toki kokonaistilanne huomioiden.
Pysyvällä toiminnan muutoksella talous kestävälle pohjalle
KYSin talousvaikeuksien taustalla on niukentunut rahoitus. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahoitusosuus kokonaismenoista on pudonnut 70 prosentista 65:een prosenttiin. Rahassa tämä vastaa noin 20 miljoonaa euroa.
Viime vuoteen saakka tilannetta pystyttiin kompensoimaan KYSin ulkokuntamyynnin eli muille kuin sairaanhoitopiirin jäsenkunnille myytyjen palvelujen kasvulla. Enää tämä ei ole mahdollista. Keskittämisasetuksen erilaiset tulkinnat sairaaloiden työnjaosta ovat johtaneet ulkokuntamyynnistä saatujen tulojen vähenemiseen KYSissä.
Tämän seurauksena sairaanhoitopiirin tulos jäi vuonna 2018 noin 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Viime vuonna ja sitä ennen syntyneet alijäämät, yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa, joudutaan perimään omistajakunnilta vuoden 2020 loppuun mennessä.
– Pohjois-Savon kuntien talous ei pysty kantamaan enempää. Kertaluonteisten sopeuttamistoimien sijasta pyrimme kestävään kehitykseen pysyvällä toiminnan muutoksella. Tähän tähtää myös vasta perustettu kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen YHESSÄ-hanke, Miettunen painottaa.
YHESSÄ-hanke etsii pitkän aikavälin keinoja sujuvoittaa ja kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimintaa, jotta Pohjois-Savon terveydenhuollon kokonaiskulut pysyisivät aisoissa.
YHESSÄ-hankkeen keskiössä on hoitopolkujen kehittäminen. Sujuviin hoitopolkuihin pyritään muun muassa tuomalla erikoissairaanhoidon vastaanottoja terveyskeskuksiin, kehittämällä lähetekäytäntöjä, parantamalla lääkehoidon arviointia ja luomalla yhteinen kotisairaalamalli.
KYSin sisäisiä kehityskohteita YHESSÄ-hankkeessa ovat varastonhallinnan, sairaanhoitajien työkierron, leikkaustoiminnan ja erikoisalojen välisen yhteistoiminnan kehittäminen.
Miettusen mukaan KYSin asema yliopistosairaalana on kuitenkin vahva. Kooltaan Suomen pienin yliopistosairaala on esimerkiksi lääkärien kouluttajana suurin.
– Suomen viides yliopistosairaala on Itä- ja Keski-Suomelle erittäin tärkeä. Huolimatta julkisuudessa olleesta vellonnasta yhteistyömme on varsin hyvällä tasolla ja katsomme tulevaisuuteen.