Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet
Naisjärjestöjen Keskusliitto juhlii 110-vuotista taipalettaan yhdessä 68 jäsenjärjestönsä ja niiden yli 400 000 jäsenen kanssa. Vuonna 2021 Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöjä on enemmän ja moninaisempi joukko kuin koskaan.
– Käsitys tasa-arvosta laajenee ja kehittyy koko ajan, ja eteen tulee uusia haasteita. Tämä luo tarpeen uusille järjestöille ja jo olemassa olevien käsitysten jatkuvalle kehittämiselle. 110 vuotta sitten kukaan ei olisi osannut ennustaa, että esimerkiksi digitaalinen väkivalta voi olla merkittävä haaste sukupuolten tasa-arvolle, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla ja naisjärjestökentällä on myös itseisarvo yhteenkuuluvuuden, yhdessä tekemisen, luottamuksen ja resilienssin luojina. Naisjärjestöjen toiminta ei olisi mahdollista ilman lukuisten vapaaehtoisten arvokasta työpanosta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kantoi aiemmin nimeä Suomen Naisten Kansallisliitto, jonka perustamiskokous pidettiin 20.5.1911. Liiton perusti seitsemän järjestöä, jotka olivat Koulukeittoyhdistys, Suomen Kasvatusopillinen talouskoulu, Suomen Käsityön Ystävät, Suomen Naisten Voimisteluliitto, Suomen Naisyhdistys, Naisliitto Hemmet ja Maria-yhdistys.
Nykyisin jäsenistöön kuuluu mm. eri ammattiryhmien edustavia järjestöjä (kuten Sairaanhoitajaliitto, Naistoimittajat ja Naisjuristit), poliittisia naisjärjestöjä, väkivaltatyöhön erikoistuneita järjestöjä, kotitalousjärjestöjä, maahan muuttaneiden naisten perustamia järjestöjä, vammaisten naisten yhdistys ja kulttuuriyhdistyksiä.
Naisjärjestöjen työn merkitys ei ole kadonnut yli sadassa vuodessa. Kannanotot ajankohtaisiin asioihin, asiantuntevat lausunnot lainvalmisteluun, työryhmätyöskentely, hankekumppanuudet ja laaja tiedonlevittäminen ovat keskiössä Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamistyössä. Liitto jäsenjärjestöineen on arvostettu tasa-arvoasiantuntija, jonka näkemyksiä kuunnellaan. Esimerkiksi nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu paljon Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteita.
– Olemme ylpeitä ja iloisia Naisjärjestöjen Keskusliiton kasvusta ja tasa-arvoajattelun merkityksen kasvusta yhteiskunnasta. Tasa-arvokysymykset näkyvät yhä enemmän esimerkiksi somessa, mutta jonkun on muotoiltava nämä asiat konkreettisiksi vaatimuksiksi ja edistettävä asiaa pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti. Tätä naisjärjestöt tekevät, sanoo Biaudet.
***
Naisjärjestöjen Keskusliitto edisti alkutaipaleellaan muun muassa naisten oikeutta ansiotyöhön sekä naimisissa olevan naisen oikeustoimikelpoisuutta. Liitto on vuosikymmenien ajan tehnyt sitkeästi töitä naisten yhteiskunnallisen osallistumisen edellytysten parantamiseksi sekä kannustanut naisia politiikkaan ja äänestämään. Työelämän tasa-arvoistamisen eteen on uurastettu, mistä palkintona naiset saivat esimerkiksi oikeuden papin virkaan 1980-luvulla.
Kovasta työstä ja hienoista saavutuksista huolimatta tasa-arvo ei edelleenkään toteudu. Työtä riittää muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttumisessa sekä työelämän- ja palkkatasa-arvon parantamisessa. Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille. Tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa naisen euro on edelleen noin 84 senttiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto onkin tänä vuonna mm. kampanjoinut naisvaltaisten alojen arvostuksen puolesta #SuomiIlmanNaisia-kampanjalla sekä tarjonnut asiantuntemustaan perhevapaauudistuslausunnollaan. Koronaviruskriisi on iskenyt suurimmalla voimalla juuri naisvaltaisiin aloihin, mistä toipumisessa naisjärjestöjen tarjoama tuki on korvaamatonta.
Tuloksellinen ja suunnitelmallinen työ vaatii kuitenkin rahoitusta, jonka turvin asiantuntijat pystyvät pureutumaan ongelmien juurisyihin ja rakenteisiin, jotka tuottavat ja ylläpitävät sukupuolten epätasa-arvoa. Varmuus rahoituksen jatkuvuudesta mahdollistaa pohjatyön viemisen konkreettiselle tasolle toimiksi, jotka muuttavat yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi. Naisjärjestöjen riittävä rahoitus on turvattava.
Naisjärjestöjen Keskusliitto viettää syntymäpäiväänsä 24.9.2021 Hanasaaressa juhlatilaisuudessa, jonka puhujiin kuuluvat mm. presidentti Tarja Halonen, Ruotsin entinen ministeri Cecilia Malmström, Svenska Kvinnoförbundetin varapuheenjohtaja Ramieza Mahdi, näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä ja teatterinjohtaja Maria Sid. Tilaisuuden juontaa Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel.