Kolme viikkoa kuntavaaleihin
Naisten osuus kuntavaaliehdokkaista kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen
Lokakuun 2012 kuntavaaleissa ehdolla olevista ehdokkaista 38,8 prosenttia on naisia. Tilanne on historiallinen, sillä naisten osuus ehdokkaista on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen. Vuodesta 1968 lähtien joka vaaleissa naisten osuus kuntavaaliehdokkaista on noussut. Tänä vuonna kasvu on taittunut, ja ehdokkaiden osuus on laskenut vuoden 2000 vaalien tasolle.
Edellisiin, vuoden 2008 vaaleihin verrattuna naisia on nyt ehdolla 1,6 prosenttia vähemmän.
– Naisten suhteellisen osuuden laskua selittää jonkin verran perussuomalaisten ehdokkaiden määrän kasvu, sillä perussuomalaisten ehdokkaista naisia on 23 prosenttia ja muiden puolueiden ehdokkaista naisia on 27,5-56,8 prosenttia, vertaa tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliitosta.
Vuoden 2008 vaaleihin verrattuna naisehdokkaat ovat vähentyneet kristillisdemokraateilta (-2,9 prosenttia), perussuomalaisilta (-2,4 prosenttia), kokoomukselta (-1,2 prosenttia), keskustalta (-0,5 prosenttia), sosialidemokraateilta (-0,4 prosenttia) sekä pienpuolueilta (-0,4 prosenttia).
Puolueista vihreillä naisehdokkaiden osuus on selvästi suurin, 56, 8 prosenttia. Naisten osuus ehdokkaista ei ole muuttunut viime vaaleista.
Naisehdokkaiden määrä on lisääntynyt vasemmistoliitolla (lisäystä 1,3 prosenttia), valitsijayhdistyksillä (lisäystä 0,7 prosenttia) sekä ruotsalaisella kansanpuolueella (lisäystä 0,6 prosenttia).
Naisten osuus ehdokkaista vaihtelee kunnittain huomattavasti. Suhteellisesti vähiten naisia on Kyyjärvellä, 19,4 prosenttia ja eniten Enontekiöllä, 56,3 prosenttia ehdokkaista.
Naisehdokkaat ovat enemmistönä kuudessa kunnassa: Humppilassa, Virolahdella, Korsnäsissä, Tyrnävällä, Hyrynsalmella ja Enontekiöllä. Hämeenkoskella ehdokkaista tasan puolet on naisia ja puolet miehiä.
– Naisten entistä vähäisempi osuus ehdokkaista voi johtua päätöksenteon toimintatavoista ja kulttuurista. Niitä pitää uudistaa niin, että esimerkiksi pienten lasten isät ja äidit voivat täysipainoisesti osallistua päätöksentekoon, sanoo tasa-arvoasioiden erityisasiantuntija Sinikka Mikola Kuntaliitosta.
– Molempien sukupuolten osallistuminen päätöksen tekoon on nyt erityisen tärkeää. Kuntien palvelut ovat sukupuolten tasa-arvon perusta. Suurin osa kuntatyöntekijöistä, noin 80 prosenttia, on naisia, Mikola huomauttaa.
Nuoria ehdokkaita vähemmän, iäkkäitä enemmän
Myös nuoria eli alle 30-vuotiaita on ehdokkaiden joukossa vähemmän kuin ennen, 10 prosenttia. Nuorten osuus kaikista ehdokkaista on alhaisin sitten vuoden 1996.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Ehdokkaiden keski-ikä on pysynyt samansuuruisena jo useiden vaalien ajan.
Kolmessa kunnassa (Hyrynsalmi, Rautjärvi ja Salla) ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokasta. Eniten nuoria on ehdokkaana Halsualla ja Joensuussa, joissa viidennes ehdokkaista on 18-29-vuotiaita.
Yli 64-vuotiaita ehdokkaista on 13,5 prosenttia. Yli 64-vuotiaiden osuus on kasvanut merkittävästi, vuoden 2000 vaaleissa yli 64-vuotiaita oli noin viisi prosenttia.
Yli 64-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain prosentista kolmannekseen. Luhangalla, Kemijärvellä ja Rautavaaralla ehdokkaista yli 30 prosenttia on täyttänyt 64 vuotta.
Yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee neljä ehdokasta
Kuntavaaleissa ehdokkaana olevien määrä väheni edellisistä vaaleista 1 384 henkilöllä. Ehdokkaita syksyn 2012 kuntavaaleissa on yhteensä 37 125.
Valtuustopaikkaa ja kuntaa kohden ehdokkaiden määrä on kasvanut hieman. Yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin neljä ehdokasta.
Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Helsingissä yhtä valtuustopaikkaa kohden on 12 ehdokasta. Ristijärvellä lähes jokainen ehdokas saa valtuustopaikan, sillä siellä 17 valtuustopaikkaa tavoittelee 20 ehdokasta.
Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa ehdokkaita enintään puolitoistakertainen määrä valittavien valtuutettujen lukumäärään verrattuna.
Manner-Suomen 304 kuntaan valitaan syksyn 2012 kuntavaaleissa yhteensä 9 672 valtuutettua. Yleisimmin valtuustossa on joko 21 tai 27 valtuutettua.
Tiedot perustuvat Kuntaliiton analyysiin oikeusministeriön ehdokasrekisteritiedoista 28.9.2012.