Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valtioneuvosto on sunnuntaina 15. toukokuuta 2022 hyväksynyt selonteon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato).
Selonteossa kuvataan perusteita Suomen Nato-jäsenyydelle. Selonteossa valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93. pykälän 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.
Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.
Suomen perustuslaissa tai lainsäädännössä ei rajoiteta Suomen mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti. Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle.
Eduskunta käsittelee selontekoa täysistunnossa maanantaina 16.5. Eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti voi päättää valtioneuvoston esityksestä Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut Naton kanssa.