Palo syttyi oikeassa yläkulmassa olleella parvekkeella. Sieltä palo levisi nopeasti ylöspäin kattorakenteisiin ja myöhemmin kahdelle alemmalle katolle. Etualalla oikealla on matala palvelutalo-osan katto. Kuva: OTKES
Jyväskylässä 10.7.2020 syttyneen laajan kerrostalopalon tutkinta on edennyt. Poliisi on selvittänyt syttymissyytä ja Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) palon leviämistä.
Palo sai alkunsa iäkkään henkilön parvekkeellaan polttamasta kynttilästä. Hänen kertomansa mukaan kynttilä oli puisessa korissa parvekkeen nurkassa lattialla. Kynttilän ja korin välissä oli alumiinifolio. Kori tuhoutui palossa kokonaan, joten sitä ei ollut mahdollista tutkia. Tuli todennäköisesti levisi ensin koriin, siitä ilmaraon kautta puupaneelien taakse ja edelleen nopeasti kattorakenteisiin. Syttyminen tapahtui ylimmän kerroksen parvekkeella. Parvekkeella palo oli koko ajan pieni, eikä se levinnyt asuntoon.
Palo kehittyi suureksi kattorakenteiden ontelossa. Kekäleitä ja palavia kappaleita putosi julkisivuissa olleita pystyonteloita pitkin aina alemmille kattotasoille asti. Osa kappaleista jatkoi paloaan näkymättömissä julkisivun takana. Kun puutteelliset palo-osastoinnit pettivät, palo eteni alempien kattotasojen rakenteisiin.
Pelastuslaitos oli palon levitessä paikalla, mutta henkilöstö keskittyi evakuointiin. Paloon liittyvä tiedustelu, varmistaminen ja sammuttaminen jäi toissijaiseksi. Palo levisi myös matalan osan yli toisen korkean kerrostalo-osaan seinään, mutta pelastuslaitos sai pysäytettyä palon viime hetkellä ennen kattorakenteiden laajaa syttymistä. Siten oli lähellä, että palo olisi tuhonnut rakennuksen neljän eri osan katot. Nyt niitä tuhoutui kolme.
Palo levisi laajalle, koska palo-osastoinneissa oli puutteita ja onteloiden puurakenteet levittivät paloa tehokkaasti. Parvekkeiden kohdalla julkisivussa oli 9 cm syvyisiä pystyonteloita, jotka olivat koko seinän korkuisia. Onteloita ei ollut katkaistu kerrosten välillä palokatkoin. Siten palon oli mahdollista levitä ylöspäin ja putoavien kekäleiden välityksellä myös alaspäin. Osa kekäleistä päätyi pellityksen päälle, mutta tietyissä kohdissa ne putosivat piiloon. Toisessa suunnassa ongelmallinen pystyontelo oli ilmanvaihtohormien kotelointi, jossa palo levisi samaan tapaan kuin julkisivun onteloissa.
Rakentamismääräysten ja rakennuslupapiirustusten mukaan parvekejulkisivun pystyonteloiden piti olla katkaistu palokatkoin. Työn aikaisista yksityiskohtaisemmista suunnitelmista nämä katkot puuttuivat. Samoin puuttui yksityiskohtainen suunnitelma rakennuksen osien välisistä osastoinneista, jotka oli käytännössä toteutettu riittämättömillä levyillä. Julkisivun runkomateriaali oli vaihdettu rakentamishankkeen aikana alumiinista puuksi ja parvekepaneelit palosuojaamattomiksi.